MATKA Skotlannissa olisi kieltämättä voinut alkaa onnekkaamminkin. Olimme Edinburghissa noutaneet vuokra-automme ja olimme juuri ehtineet lähteä lentokentältä kun se toinen eturenkaistamme tyhjeni. Kuljettaja ei ollut tottunut vasemmanpuoliseen liikenteeseen. Hän ajoi auton renkaan liikenteenjakajan betoniseen korokkeeseen, joka rikkoi renkaan.

Paikallinen tiepalvelu saatiin paikalle ja vaihtamaan rengas lopulta parissa tunnissa.

JATKOIMME länttä kohti päämääräämme Argyllia, Highlandsia ja Auch Estatea, joka olisi meidän majapaikkamme. Tavallisesti matka kestää parisen tuntia, mutta vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottumattomalta se vie hieman kauemmin.

Kun jäljellä oli enää parikymmentä kilometriä, matkanteko tyssäsi uudelleen.

Poliisi oli katkaissut tien onnettomuuden takia ja kuulimme, että tie avataan uudelleen – mahdollisesti – muutaman tunnin kuluttua.

JONON ensimmäisen auton kuski avasi ovensa, nosti tielle pienen kaasulieden ja alkoi ajankulukseen paistaa makkaroita. Tuosta nokkelina päättelimme, että tauko voi kestää vielä pitkään. Perustimme oman tukikohtamme paikalliseen pubiin.

Oli jo pimeää, kun poliisi purki tiesulkunsa ja saatoimme jatkaa matkaa. Hetken kuluttua näimme kyltin Auch Estate. Olimme perillä.

 Menimme varhain nukkumaan, jotta jaksaisimme virkeinä lähteä seuraavana aamuna metsästämään vuorille.

OPPAAMME Chris Foley rymisteli pihaan heti yhdeksän jälkeen vanhalla Defenderillään, jonka perässä hän veti kahdeksanpyöräistä Argo-mönkijää.

Argo on maastossa kaikkien ajoneuvojen kuningas. Sillä pääsee etenemään kaikkein vaikeimmassakin maastossa eivätkä edes vesiesteet pysäytä sitä.

Aikaisemmilla matkoillamme meidät oli viety vaunulla ylös vuorille metsästämään. Kun mittailin ylös kohoavia jyrkkiä kallioita, toivoin hartaasti, että saisimme tälläkin kertaa helpon kyydin ylös.

”Tervetuloa Auchiin. Hypätkää autoon, niin lähdemme koeammuntoihin”, Chris opasti.

Kolistelimme pian matkoihimme upeiden maisemien keskellä sijaitsevalle ampumaradalle, jonne Chris pystytti maalitaulun. Ammuimme Remington 700 -kivääreillä kaliiperilla 308W.

MEILLÄ oli käytössämme laina-aseet. Niiden avulla vältimme sotkuisen byrokratian, jonka kanssa sai taistella, jos halusi Iso-Britanniassa ampua muutaman kaatolaukauksen omalla aseellaan. Lisäksi laina-aseen kuljettaminen oli aina oppaan vastuulla.

Kun saimme tuntuman aseisiin, jatkoimme matkaa. Chris käänsi Defenderinsä erämaan halki Loch Lyoniin johtavalle soratielle.

Hän pysähteli silloin tällöin tarkkailemaan kiikareillaan vuoren huippuja.

”TÄHÄN aikaan vuodesta saksanhirvet viihtyvät ylhäällä vuorenrinteillä, jossa niille on tarjolla paljon ruokaa. Ne laskeutuvat alas laaksoon vasta syyskuun lopulla”, Chris kertoo.

Näimme ensimmäiset eläimet muutaman pysähdyksen jälkeen. Ylhäällä Noitien laakson harjanteella oli ryhmä saksanhirviä. Osa eläimistä oli makuulla, osa kulki ympäriinsä syömässä.

”En pystynyt näkemään sarvipäitä, mutta niitäkin siellä pitäisi olla”, Chris arveli.

RULLAAMALLA

LISÄÄ JUTTUA

MATKA Skotlannissa olisi kieltämättä voinut alkaa onnekkaamminkin. Olimme Edinburghissa noutaneet vuokra-automme ja olimme juuri ehtineet lähteä lentokentältä kun se toinen eturenkaistamme tyhjeni. Kuljettaja ei ollut tottunut vasemmanpuoliseen liikenteeseen. Hän ajoi auton renkaan liikenteenjakajan betoniseen korokkeeseen, joka rikkoi renkaan.

Paikallinen tiepalvelu saatiin paikalle ja vaihtamaan rengas lopulta parissa tunnissa.

JATKOIMME länttä kohti päämääräämme Argyllia, Highlandsia ja Auch Estatea, joka olisi meidän majapaikkamme. Tavallisesti matka kestää parisen tuntia, mutta vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottumattomalta se vie hieman kauemmin.

Kun jäljellä oli enää parikymmentä kilometriä, matkanteko tyssäsi uudelleen.

Poliisi oli katkaissut tien onnettomuuden takia ja kuulimme, että tie avataan uudelleen – mahdollisesti – muutaman tunnin kuluttua.

JONON ensimmäisen auton kuski avasi ovensa, nosti tielle pienen kaasulieden ja alkoi ajankulukseen paistaa makkaroita. Tuosta nokkelina päättelimme, että tauko voi kestää vielä pitkään. Perustimme oman tukikohtamme paikalliseen pubiin.

Oli jo pimeää, kun poliisi purki tiesulkunsa ja saatoimme jatkaa matkaa. Hetken kuluttua näimme kyltin Auch Estate. Olimme perillä.

 Menimme varhain nukkumaan, jotta jaksaisimme virkeinä lähteä seuraavana aamuna metsästämään vuorille.

OPPAAMME Chris Foley rymisteli pihaan heti yhdeksän jälkeen vanhalla Defenderillään, jonka perässä hän veti kahdeksanpyöräistä Argo-mönkijää.

Argo on maastossa kaikkien ajoneuvojen kuningas. Sillä pääsee etenemään kaikkein vaikeimmassakin maastossa eivätkä edes vesiesteet pysäytä sitä.

Aikaisemmilla matkoillamme meidät oli viety vaunulla ylös vuorille metsästämään. Kun mittailin ylös kohoavia jyrkkiä kallioita, toivoin hartaasti, että saisimme tälläkin kertaa helpon kyydin ylös.

”Tervetuloa Auchiin. Hypätkää autoon, niin lähdemme koeammuntoihin”, Chris opasti.

Kolistelimme pian matkoihimme upeiden maisemien keskellä sijaitsevalle ampumaradalle, jonne Chris pystytti maalitaulun. Ammuimme Remington 700 -kivääreillä kaliiperilla 308W.

MEILLÄ oli käytössämme laina-aseet. Niiden avulla vältimme sotkuisen byrokratian, jonka kanssa sai taistella, jos halusi Iso-Britanniassa ampua muutaman kaatolaukauksen omalla aseellaan. Lisäksi laina-aseen kuljettaminen oli aina oppaan vastuulla.

Kun saimme tuntuman aseisiin, jatkoimme matkaa. Chris käänsi Defenderinsä erämaan halki Loch Lyoniin johtavalle soratielle.

Hän pysähteli silloin tällöin tarkkailemaan kiikareillaan vuoren huippuja.

”TÄHÄN aikaan vuodesta saksanhirvet viihtyvät ylhäällä vuorenrinteillä, jossa niille on tarjolla paljon ruokaa. Ne laskeutuvat alas laaksoon vasta syyskuun lopulla”, Chris kertoo.

Näimme ensimmäiset eläimet muutaman pysähdyksen jälkeen. Ylhäällä Noitien laakson harjanteella oli ryhmä saksanhirviä. Osa eläimistä oli makuulla, osa kulki ympäriinsä syömässä.

”En pystynyt näkemään sarvipäitä, mutta niitäkin siellä pitäisi olla”, Chris arveli.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Lisätietoja

Jahdissa&Kalassa on ilmainen, korkealuokkainen outdoor-media netissä. Lukeminen on helppoa ja täysin vapaata - ei rekisteröitymistä tai sitoutumista!

Ota meihin yhteyttä

Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@jahdissa.fi tai lähettää yksityisviestin Facebookissa @jahdissakalassa. Toimituksellisissa asioissa voit soittaa Jussi Lähdesmäelle 040 8291603. Kaupallisissa asioissa sinua palvelee Jari Nivala 050 3854369.
Please enter your name
Please enter a correct e-mail address
Please enter a comment
Thank you! Your message has been sent.
Something went wrong while submitting the form. Try again.

Jaa kaverille

Forward this page by e-mail or share it directly on social media.

Hae tästä julkaisusta

Lisää hakusanoja sivun löytämiseksi tästä julkaisusta.
Minimal length to search is 3 characters

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen