img-20150224-wa0012_3...

TUOTA nopeaa nousua ja ohimenoa olemme porukoissa pähkäilleet ja mitään varmaa faktaa en tälle ilmiölle osaa kertoa. Niinpä päätin selvittää asiaa oikealta asiantuntijalta.

Tornionjoen lohilaskuri on toiminut vuodesta 2009. Laskurin lukemat ovat kiinnostaneet lohestajia ja lukemia on tutkittu enemmän kuin vihkiraamattua. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Ville Vähä, kuinka luotettavia laskurin lukemat oikein ovat?

”Lukemat perustuvat joen molemmille rannoille sijoitettuihin ARIS-kaikuluotaimiin. Molempien luotaimien keilat yltävät 80 metrin etäisyydelle, eli luotaimilla voidaan kattaa 160 metrin levyinen ala joesta. Lisäksi luotaimien ja rannan väliin asennetaan ohjausaidat, jotka estävät kaloja uimasta luotaimien takaa.”

”Keskellä jokea on kuitenkin jyrkkäreunainen ojamainen kapea uoma, jonne rantaluotaimet eivät näe. Tätä uomaa luodattiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 kolmannella ankkuroituun veneeseen sijoitetulla, suoraan alaspäin suunnatulla luotaimella. Lohia tässä keskiuomassa meni vain muutama prosentti rantaluotaimien määrästä”, Vähä kertoo.

Kuinka suurista lohista osumia saadaan? Voiko näytöstä selvitä kalan koko?

”Tänä kuluvana kesänä suurimmat mitatut lohet ovat olleet 130–140 -senttisiä. Tällaisia lohia on ollut noin 100 kappaletta. ARIS-luotaimilla kalan pituus voidaan sanoa noin 5 sentin tarkkuudella. Luotainnäkymästä valitaan sellainen kohta, jossa mitattava kala on mahdollisimman suorana, jolloin mittaustyökalu voidaan asettaa pään ja pyrstön välille. Yleensä lohet ovat luotaimien keilassa jopa useiden minuuttien ajan, jolloin sopiva hetki tarkkaan mittaukseen löytyy.”

Tänä kesänä on saatu nähdä jo upeita nousutaulukon pylväitä. Onko odotettavissa vieläkin komeampia pylväitä, vai onko nousu tasaantumassa?

”Aikaisempina vuosina korkeimmat tolpat eli suurimmat vuorokausimäärät osuvat kesä–heinäkuun vaihteeseen. Joten tämä viikko 26 näyttää, että tuleeko vielä korkeampia tolppia. Tosin jo 5 000 lohta vuorokaudessa on niin suuri määrä, ettei sellaiseen läheskään joka vuosi ylletä”, Vähä miettii.

Sanotaan että nyt nähdään vuosien 2014–2016 satoa ja siihen kalojen koko viittaa varsin hyvin. Jokeen on tullut kovasti kahden merivuoden kalaa, joka painaa 5–7 kiloa. Pääsikö alkukaudesta isoja lohia livahtamaan ohi luotainten?

”Mitä enemmän joessa on vettä, niin sitä lähempää rantaa ja luotaimia lohet uivat. Joten ei ole todennäköistä, että alkukaudesta olisi mitenkään merkittävästi lohia mennyt luotaimien ohitse. Alustavien tietojen perusteella ei ole havaittavissa, isoja lohia olisi noussut normaalia vähemmän.”

”Samaa kertovat myös Matkakoskelta kerätyt lohisaalisnäytteet, joissa saalislohien keskipaino on hieman vajaat 10 kiloa. Suurin osa nousulohista on toki ollut kahden merivuoden kalaa, joiden paino on tuo noin 5–7  kiloa.”

Mitä on ennustettu kokonaisnousuksi tälle kesälle, voiko sitä tässä vaiheessa jo miettiä?

”Aikaisempien vuosien perusteella voi sanoa, että heinäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä on noussut 50 prosenttia koko kauden lohimäärästä. Eli aivan vielä ei voi sanoa mitään varmaa kokonaisnoususta. Huonoa vuotta ei tästä tosin enää saa, koska jo nyt jokeen on noussut enemmän lohia kuin huonoimpina vuosina (2009–2011)”, Vähä päättää.


Huonoa vuotta ei tästä  enää saa, koska jo nyt jokeen on noussut enemmän lohia kuin huonoimpina vuosina."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

TUOTA nopeaa nousua ja ohimenoa olemme porukoissa pähkäilleet ja mitään varmaa faktaa en tälle ilmiölle osaa kertoa. Niinpä päätin selvittää asiaa oikealta asiantuntijalta.

Tornionjoen lohilaskuri on toiminut vuodesta 2009. Laskurin lukemat ovat kiinnostaneet lohestajia ja lukemia on tutkittu enemmän kuin vihkiraamattua. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Ville Vähä, kuinka luotettavia laskurin lukemat oikein ovat?

”Lukemat perustuvat joen molemmille rannoille sijoitettuihin ARIS-kaikuluotaimiin. Molempien luotaimien keilat yltävät 80 metrin etäisyydelle, eli luotaimilla voidaan kattaa 160 metrin levyinen ala joesta. Lisäksi luotaimien ja rannan väliin asennetaan ohjausaidat, jotka estävät kaloja uimasta luotaimien takaa.”

”Keskellä jokea on kuitenkin jyrkkäreunainen ojamainen kapea uoma, jonne rantaluotaimet eivät näe. Tätä uomaa luodattiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 kolmannella ankkuroituun veneeseen sijoitetulla, suoraan alaspäin suunnatulla luotaimella. Lohia tässä keskiuomassa meni vain muutama prosentti rantaluotaimien määrästä”, Vähä kertoo.

Kuinka suurista lohista osumia saadaan? Voiko näytöstä selvitä kalan koko?

”Tänä kuluvana kesänä suurimmat mitatut lohet ovat olleet 130–140 -senttisiä. Tällaisia lohia on ollut noin 100 kappaletta. ARIS-luotaimilla kalan pituus voidaan sanoa noin 5 sentin tarkkuudella. Luotainnäkymästä valitaan sellainen kohta, jossa mitattava kala on mahdollisimman suorana, jolloin mittaustyökalu voidaan asettaa pään ja pyrstön välille. Yleensä lohet ovat luotaimien keilassa jopa useiden minuuttien ajan, jolloin sopiva hetki tarkkaan mittaukseen löytyy.”

Tänä kesänä on saatu nähdä jo upeita nousutaulukon pylväitä. Onko odotettavissa vieläkin komeampia pylväitä, vai onko nousu tasaantumassa?

”Aikaisempina vuosina korkeimmat tolpat eli suurimmat vuorokausimäärät osuvat kesä–heinäkuun vaihteeseen. Joten tämä viikko 26 näyttää, että tuleeko vielä korkeampia tolppia. Tosin jo 5 000 lohta vuorokaudessa on niin suuri määrä, ettei sellaiseen läheskään joka vuosi ylletä”, Vähä miettii.

Sanotaan että nyt nähdään vuosien 2014–2016 satoa ja siihen kalojen koko viittaa varsin hyvin. Jokeen on tullut kovasti kahden merivuoden kalaa, joka painaa 5–7 kiloa. Pääsikö alkukaudesta isoja lohia livahtamaan ohi luotainten?

”Mitä enemmän joessa on vettä, niin sitä lähempää rantaa ja luotaimia lohet uivat. Joten ei ole todennäköistä, että alkukaudesta olisi mitenkään merkittävästi lohia mennyt luotaimien ohitse. Alustavien tietojen perusteella ei ole havaittavissa, isoja lohia olisi noussut normaalia vähemmän.”

”Samaa kertovat myös Matkakoskelta kerätyt lohisaalisnäytteet, joissa saalislohien keskipaino on hieman vajaat 10 kiloa. Suurin osa nousulohista on toki ollut kahden merivuoden kalaa, joiden paino on tuo noin 5–7  kiloa.”

Mitä on ennustettu kokonaisnousuksi tälle kesälle, voiko sitä tässä vaiheessa jo miettiä?

”Aikaisempien vuosien perusteella voi sanoa, että heinäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä on noussut 50 prosenttia koko kauden lohimäärästä. Eli aivan vielä ei voi sanoa mitään varmaa kokonaisnoususta. Huonoa vuotta ei tästä tosin enää saa, koska jo nyt jokeen on noussut enemmän lohia kuin huonoimpina vuosina (2009–2011)”, Vähä päättää.


JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

img-20150224-wa0012_3...

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen