harri.jpg

NIVAN yläpäässä tapahtui. Ilta-aurinkoa vasten näin kuinka surviaiset olivat aloittaneen tanssinsa, jossa ne nousivat ensin korkealle ja pudottautuivat heti alas. Surviaisia oli hetkessä ilmaantunut paikalle todella paljon.

Siirryin hieman lähemmäs ja tarkkailin tätä hienoa näytöstä. Myös surviaisten tanssin alapuolella alkoi tapahtua. Harjus kävi pinnassa aivan rannan vieressä juuri tanssivien surviaisten alla. Samaan aikaan virran toisella puolella kävi toinen harjus pinnassa.

Kaivoin pinturirasiani esiin ja valitsin sieltä aikuisen päivänkorennon. Sidoin sen siiman päähän ja heitin perhon huolellisesti ylävirtaan hieman surviaisten tanssin yläpuolelle. Annoin perhon valua hitaasti alas ja lapoin hiljalleen siimaa sisään veden tahtiin, jotta perho ei pääse viistämään.

Ensimmäinen uitto ei palkinnut, mutta toisella kerralla rannassa majaillut harjus nappasi perhon pinnasta. Kala oli pieni, mutta nyt minulla oli ottiperho. Vastarannan harjus ei hyväksynyt pinturia, mutta siirryin hetken perästä alempana olevaan virran nieluun, jossa minulla oli ollut harjustärppi ja uitin pinturin yläpuolelta siihen.

Kolmannella kerralla harjuksen pinna petti ja se nappasi perhon pinnasta. Jo mittaluokkaa hieman kookkaampi harjus teutaroi hetken siiman päässä ennen kuin pääsi haavin kautta takaisin kasvamaan hieman lisää mittaa.

KYSEISENÄ iltana ei tullut mitään syöntihuippua. Sain näiden kahden lisäksi vielä yhden harjuksen, mutta olin silti tyytyväinen.

Maltti, luonnon tarkkailu ja tilanteeseen reagoiminen ovat perhokalastuksessa aivan ytimessä olevia tekijöitä. Pelkästään omien suosikkien uittaminen on helppo ratkaisu ja se toimii hyvin usein. Mutta aina silloin tällöin vastaan tulee tilanteita, jolloin kalat ovat äykkäpäisellä tuulella, eivätkä pidä minään sinun omia suosikkejasi.

Rakas ja edesmennyt mummoni ihmetteli aikanaan omaa poikaansa, joka söi lasagnea, että "minä se en tuosta välitä, minulla on omat herkut" ja näin se näyttää olevan kalojen maailmassakin. Ja kun kalalla on ne omat herkut, perhorasiassa pitää olla riittävästi valikoimaa, jotta siellä on riittävästi herkkua kalojen huiputtamiseksi.

Tämän kuun päivänkorentopinturi on helppo sitoa. Se ei ole sinänsä kovin näyttävä perho, mutta tositilanteessa se näyttää kalan huijaavaan. Ja sehän riittää.

Ensimmäinen uitto ei palkinnut, mutta toisella kerralla rannassa majaillut harjus nappasi perhon pinnasta. Kala oli pieni, mutta nyt minulla oli ottiperho."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

NIVAN yläpäässä tapahtui. Ilta-aurinkoa vasten näin kuinka surviaiset olivat aloittaneen tanssinsa, jossa ne nousivat ensin korkealle ja pudottautuivat heti alas. Surviaisia oli hetkessä ilmaantunut paikalle todella paljon.

Siirryin hieman lähemmäs ja tarkkailin tätä hienoa näytöstä. Myös surviaisten tanssin alapuolella alkoi tapahtua. Harjus kävi pinnassa aivan rannan vieressä juuri tanssivien surviaisten alla. Samaan aikaan virran toisella puolella kävi toinen harjus pinnassa.

Kaivoin pinturirasiani esiin ja valitsin sieltä aikuisen päivänkorennon. Sidoin sen siiman päähän ja heitin perhon huolellisesti ylävirtaan hieman surviaisten tanssin yläpuolelle. Annoin perhon valua hitaasti alas ja lapoin hiljalleen siimaa sisään veden tahtiin, jotta perho ei pääse viistämään.

Ensimmäinen uitto ei palkinnut, mutta toisella kerralla rannassa majaillut harjus nappasi perhon pinnasta. Kala oli pieni, mutta nyt minulla oli ottiperho. Vastarannan harjus ei hyväksynyt pinturia, mutta siirryin hetken perästä alempana olevaan virran nieluun, jossa minulla oli ollut harjustärppi ja uitin pinturin yläpuolelta siihen.

Kolmannella kerralla harjuksen pinna petti ja se nappasi perhon pinnasta. Jo mittaluokkaa hieman kookkaampi harjus teutaroi hetken siiman päässä ennen kuin pääsi haavin kautta takaisin kasvamaan hieman lisää mittaa.

KYSEISENÄ iltana ei tullut mitään syöntihuippua. Sain näiden kahden lisäksi vielä yhden harjuksen, mutta olin silti tyytyväinen.

Maltti, luonnon tarkkailu ja tilanteeseen reagoiminen ovat perhokalastuksessa aivan ytimessä olevia tekijöitä. Pelkästään omien suosikkien uittaminen on helppo ratkaisu ja se toimii hyvin usein. Mutta aina silloin tällöin vastaan tulee tilanteita, jolloin kalat ovat äykkäpäisellä tuulella, eivätkä pidä minään sinun omia suosikkejasi.

Rakas ja edesmennyt mummoni ihmetteli aikanaan omaa poikaansa, joka söi lasagnea, että "minä se en tuosta välitä, minulla on omat herkut" ja näin se näyttää olevan kalojen maailmassakin. Ja kun kalalla on ne omat herkut, perhorasiassa pitää olla riittävästi valikoimaa, jotta siellä on riittävästi herkkua kalojen huiputtamiseksi.

Tämän kuun päivänkorentopinturi on helppo sitoa. Se ei ole sinänsä kovin näyttävä perho, mutta tositilanteessa se näyttää kalan huijaavaan. Ja sehän riittää.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

harri.jpg

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen