SUOMEA sanotaan tuhansien järvien maaksi. Tälle väitteelle on helppo saada vahvistus vilkaisemalla Suomen karttaa, jossa sinistä välkkyy enemmän ja vähemmän, enimmäkseen enemmän.

On siinä kaloilla elintilaa lekutella virtaavassa tai ihan seisovassakin vedessä. Toki tässäkään tapauksessa tasan ei käy onnen lahjat: siinä missä Järvi-Suomessa asuva ei tahdo löytää paikkaa, missä ei puiden takaa vesi kimmeltäisi, saa Pohjanmaan asukki taivaltaa peninkulman jos toisenkin päästäkseen lepuuttamaan hermojaan veden ääreen.

Ellei sitten ole ihastunut tasamaihin raavittuihin suo-ojiin ja niissä lojuvaan humuslitkuun. Ja harva on. Ihastunut.

MAANMUOKKAUKSELLA on toki kalastajan silmin katsottuna ollut positiivisiakin vaikutuksia. Jääkaudella kilometrien paksuinen jääkuori murjoi ja hioi Suomen maaperää ja sulamisvesien vaikutuksesta syntyivät luoteesta kaakkoon suuntautuvat hiekkaharjut.

Hiekkaharjujen soraa käytettiin ja käytetään edelleen teiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Kun tarpeeksi kaivaa, niin jossain vaiheessa kaivettava loppuu. 

Siellä missä montusta tuli riittävän syvä ja sen pohja oli vettä läpäisemätön tai pohjavesi riittävän pinnassa, niin siihenhän syntyi lampi. Osa näistä tekolammista on pinta-alaltaan vain muutamien kymmenien neliömetrien kokoisia, kun taas osa peittää useamman hehtaarin alan.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

SUOMEA sanotaan tuhansien järvien maaksi. Tälle väitteelle on helppo saada vahvistus vilkaisemalla Suomen karttaa, jossa sinistä välkkyy enemmän ja vähemmän, enimmäkseen enemmän.

On siinä kaloilla elintilaa lekutella virtaavassa tai ihan seisovassakin vedessä. Toki tässäkään tapauksessa tasan ei käy onnen lahjat: siinä missä Järvi-Suomessa asuva ei tahdo löytää paikkaa, missä ei puiden takaa vesi kimmeltäisi, saa Pohjanmaan asukki taivaltaa peninkulman jos toisenkin päästäkseen lepuuttamaan hermojaan veden ääreen.

Ellei sitten ole ihastunut tasamaihin raavittuihin suo-ojiin ja niissä lojuvaan humuslitkuun. Ja harva on. Ihastunut.

MAANMUOKKAUKSELLA on toki kalastajan silmin katsottuna ollut positiivisiakin vaikutuksia. Jääkaudella kilometrien paksuinen jääkuori murjoi ja hioi Suomen maaperää ja sulamisvesien vaikutuksesta syntyivät luoteesta kaakkoon suuntautuvat hiekkaharjut.

Hiekkaharjujen soraa käytettiin ja käytetään edelleen teiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Kun tarpeeksi kaivaa, niin jossain vaiheessa kaivettava loppuu. 

Siellä missä montusta tuli riittävän syvä ja sen pohja oli vettä läpäisemätön tai pohjavesi riittävän pinnassa, niin siihenhän syntyi lampi. Osa näistä tekolammista on pinta-alaltaan vain muutamien kymmenien neliömetrien kokoisia, kun taas osa peittää useamman hehtaarin alan.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Lisätietoja

Jahdissa&Kalassa on ilmainen, korkealuokkainen outdoor-media netissä. Lukeminen on helppoa ja täysin vapaata - ei rekisteröitymistä tai sitoutumista!

Ota meihin yhteyttä

Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@jahdissa.fi tai lähettää yksityisviestin Facebookissa @jahdissakalassa. Toimituksellisissa asioissa voit soittaa Jussi Lähdesmäelle 040 8291603. Kaupallisissa asioissa sinua palvelee Jari Nivala 050 3854369.
Please enter your name
Please enter a correct e-mail address
Please enter a comment
Thank you! Your message has been sent.
Something went wrong while submitting the form. Try again.

Jaa kaverille

Forward this page by e-mail or share it directly on social media.

Hae tästä julkaisusta

Lisää hakusanoja sivun löytämiseksi tästä julkaisusta.
Minimal length to search is 3 characters

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen