Taustajahdissakalassa
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
MAAILMANKUULUT
AVAAVAT SILMÄNSÄ
mediatalotkin

AFRIKKAAN suuntautuva metsästysmatkailu herättää kauhistusta, paheksuntaa ja vihaa suurin piirtein kaikkialla läntisessä maailmassa.

Monet sinänsä varmaan hyvää tarkoittavat poliitikot, julkkikset, näyttelijät, mediapersoonat, toimittajat ja muut luonnon / eläinten suojelijoiksi itsensä mieltävät ihmiset tuomitsevat Afrikan metsästyksen jyrkin sanoin ja suoranaisen raivon vallassa.

Luonnonsuojelun ammattilaisia, tutkimuskeskusten edustajia tai muita asiantuntijoita tuossa joukossa ei näy, eikä kuulu.

On ymmärrettävää että tunteet kuohuvat, kun Disneyn elokuvistakin tuttuja eläimiä metsästetään – ja faktatietoa puuttuu.

”Miten joku kehtaa mennä Afrikkaan vain tappaakseen huvin vuoksi eläimiä? Rikkaat, murhanhimoiset valkoiset miehet riistävät köyhiä afrikkalaisia ja ampuvat heidän upeat villieläimensä sukupuuttoon.”

Yhteistä metsästyksen kiihkeimmille vastustajille näyttää olevan, että heiltä puuttuu usein vähäisinkin aihetta koskeva tieto. On vaikea päättää itkisikö vai nauraisi, kun Afrikan metsästyksestä kirjoittavat toimittajatkaan eivät osaa tai halua erottaa toisistaan luvallista, tarkkaan säädeltyä metsästysmatkailua ja rikollista, äärimmäisen julmaa salametsästystä.

On hiukan vaikea ymmärtää sitäkään, miksi metsästysmatkailua demonisoivat katseet kohdistetaan Afrikkaan saakka, vaikka sitä löytyisi lähempääkin: esimeriksi Euroopasta, Suomestakin. Voidaan perustellusti kysyä, mistä ammennetulla holhousoikeudella ja –motiivilla eurooppalaiset tai vaikkapa amerikkalaiset ovat ikään kuin ylhäältä puuttumassa afrikkalaisten asioihin.

KUN TUNTEITA oikein vaahdotetaan on kiusallista kuulla, saati tunnustaa, että luonnonsuojelussa ratkaisevat faktat: tulokset, numerot ja trendit.

Tutkittua faktatietoa on, että Afrikan maissa, joissa on järjestäytynyttä metsästysmatkailua, luonnonvaraisten eläinten populaatiot kasvavat. Niissä maissa, joissa metsästysmatkailua ei ole, populaatiot pienenevät.

Eläinten tappamisesta – kaikki kaupoissa myytävä liha on peräisin tapetusta eläimestä – voi olla mitä mieltä tahansa, mutta olennaisinta on, että metsästäjät tuovat metsästysmatkailualueille paljon rahaa.

Siksi metsästys on paikallisille parempaa liiketoimintaa kuin sen vaihtoehtona oleva karjankasvatus. Heidän siis kannattaa suojella alkuperäisluontoa ja villieläimiä niin, että ne voivat hyvin eivätkä lopu.

Karjankasvatuksessa sen sijaan tuhotaan suuria alueita alkuperäistä luontoa, se ei ole järin tuottavaa eikä luonnonvaraisilla eläimillä olen sen yhteydessä suurta arvoa. Esimerkiksi pedot eivät ole karjankasvatuksen kannalta lainkaan arvokkaita – päinvastoin: ne ovat elinkeinolle uhka, ja uhkat pyritään tietenkin poistamaan.

Metsästyksestä saatavilla varoilla tuetaan satojen tuhansien maaseudulla asuvien afrikkalaisten toimeentuloa ja rahoitetaan salametsästyksen vastaista työtä.

Metsästyksen seurauksena ei kuole enempää eläimiä kuin niitä kuolisi luonnollisen poistuman kautta. Saalis siis otetaan luonnon ylijäämästä niin, ettei eläinpopulaation koko pienene.  

ON HELPPOA vaatia metsästyksen kieltämistä. Mutta se, että pitää metsästystä vastenmielisenä, on perusteena kestämätön.

On kiistaton tosiasia, että metsästys on erittäin tehokas ja toimiva tapa rahoittaa Afrikan luonnonsuojelua. Jos se kielletään tilalle tarvitaan järjestelmä, jolla tuotetaan paljon rahaa ja työvoimaa. Niitä ilman tehokas luonnonsuojelu ei näet onnistu missään päin maailmaa.

Korvaavaa järjestelmää ei metsästyksen vastustajilla ole esittää – eikä kykyä tai halua investoida rahaa Afrikkaan.

Lehtemme toimituskuntaan kuuluva tanskalainen Jens Ulrik Høgh on kansainvälisesti tunnettu, Afrikan metsästysmatkailuun perehtynyt toimittaja. Hänen juttunsa julkaistiin lehdessämme vuonna 2019. 

On ilahduttavaa – ja korkea aikakin – että maailmankuulut valtamediatkin yksi toisensa jälkeen avaavat silmänsä tutkitun tiedon valolle. Nyt brittiläinen laatulehti The Economist on julkaissut videojutun, jossa Afrikan metsästysmatkailua käsitellään kiihkottomasti.

JULKAISUPÄIVÄ 4.6. 2021

TOIMITUSKUNTA
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Suoherra:
- Harri Matikainen
- Janne Halonen
PÄÄTOIMITTAJA
TOIMITTAJA
ILMOITUSMYYNTI
Jussi Lähdesmäki
Miika Manninen
Jari Nivala
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
jussikuva
jarikuva
miikak
Taustajahdissakalassa
jussikuva
miikak
jarikuva
PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Lähdesmäki
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
ILMOITUSMYYNTI
TOIMITTAJA
Miika Manninen
Jari Nivala
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
TOIMITUSKUNTA
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Suoherra:
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
MAAILMANKUULUT
mediatalotkin
AVAAVAT SILMÄNSÄ

AFRIKKAAN suuntautuva metsästysmatkailu herättää kauhistusta, paheksuntaa ja vihaa suurin piirtein kaikkialla läntisessä maailmassa.

Monet sinänsä varmaan hyvää tarkoittavat poliitikot, julkkikset, näyttelijät, mediapersoonat, toimittajat ja muut luonnon / eläinten suojelijoiksi itsensä mieltävät ihmiset tuomitsevat Afrikan metsästyksen jyrkin sanoin ja suoranaisen raivon vallassa.

Luonnonsuojelun ammattilaisia, tutkimuskeskusten edustajia tai muita asiantuntijoita tuossa joukossa ei näy, eikä kuulu.

On ymmärrettävää että tunteet kuohuvat, kun Disneyn elokuvistakin tuttuja eläimiä metsästetään – ja faktatietoa puuttuu.

”Miten joku kehtaa mennä Afrikkaan vain tappaakseen huvin vuoksi eläimiä? Rikkaat, murhanhimoiset valkoiset miehet riistävät köyhiä afrikkalaisia ja ampuvat heidän upeat villieläimensä sukupuuttoon.”

Yhteistä metsästyksen kiihkeimmille vastustajille näyttää olevan, että heiltä puuttuu usein vähäisinkin aihetta koskeva tieto. On vaikea päättää itkisikö vai nauraisi, kun Afrikan metsästyksestä kirjoittavat toimittajatkaan eivät osaa tai halua erottaa toisistaan luvallista, tarkkaan säädeltyä metsästysmatkailua ja rikollista, äärimmäisen julmaa salametsästystä.

On hiukan vaikea ymmärtää sitäkään, miksi metsästysmatkailua demonisoivat katseet kohdistetaan Afrikkaan saakka, vaikka sitä löytyisi lähempääkin: esimeriksi Euroopasta, Suomestakin. Voidaan perustellusti kysyä, mistä ammennetulla holhousoikeudella ja –motiivilla eurooppalaiset tai vaikkapa amerikkalaiset ovat ikään kuin ylhäältä puuttumassa afrikkalaisten asioihin.

KUN TUNTEITA oikein vaahdotetaan on kiusallista kuulla, saati tunnustaa, että luonnonsuojelussa ratkaisevat faktat: tulokset, numerot ja trendit.

Tutkittua faktatietoa on, että Afrikan maissa, joissa on järjestäytynyttä metsästysmatkailua, luonnonvaraisten eläinten populaatiot kasvavat. Niissä maissa, joissa metsästysmatkailua ei ole, populaatiot pienenevät.

Eläinten tappamisesta – kaikki kaupoissa myytävä liha on peräisin tapetusta eläimestä – voi olla mitä mieltä tahansa, mutta olennaisinta on, että metsästäjät tuovat metsästysmatkailualueille paljon rahaa.

Siksi metsästys on paikallisille parempaa liiketoimintaa kuin sen vaihtoehtona oleva karjankasvatus. Heidän siis kannattaa suojella alkuperäisluontoa ja villieläimiä niin, että ne voivat hyvin eivätkä lopu.

Karjankasvatuksessa sen sijaan tuhotaan suuria alueita alkuperäistä luontoa, se ei ole järin tuottavaa eikä luonnonvaraisilla eläimillä olen sen yhteydessä suurta arvoa. Esimerkiksi pedot eivät ole karjankasvatuksen kannalta lainkaan arvokkaita – päinvastoin: ne ovat elinkeinolle uhka, ja uhkat pyritään tietenkin poistamaan.

Metsästyksestä saatavilla varoilla tuetaan satojen tuhansien maaseudulla asuvien afrikkalaisten toimeentuloa ja rahoitetaan salametsästyksen vastaista työtä.

Metsästyksen seurauksena ei kuole enempää eläimiä kuin niitä kuolisi luonnollisen poistuman kautta. Saalis siis otetaan luonnon ylijäämästä niin, ettei eläinpopulaation koko pienene.  

ON HELPPOA vaatia metsästyksen kieltämistä. Mutta se, että pitää metsästystä vastenmielisenä, on perusteena kestämätön.

On kiistaton tosiasia, että metsästys on erittäin tehokas ja toimiva tapa rahoittaa Afrikan luonnonsuojelua. Jos se kielletään tilalle tarvitaan järjestelmä, jolla tuotetaan paljon rahaa ja työvoimaa. Niitä ilman tehokas luonnonsuojelu ei näet onnistu missään päin maailmaa.

Korvaavaa järjestelmää ei metsästyksen vastustajilla ole esittää – eikä kykyä tai halua investoida rahaa Afrikkaan.

Lehtemme toimituskuntaan kuuluva tanskalainen Jens Ulrik Høgh on kansainvälisesti tunnettu, Afrikan metsästysmatkailuun perehtynyt toimittaja. Hänen juttunsa julkaistiin lehdessämme vuonna 2019. 

On ilahduttavaa – ja korkea aikakin – että maailmankuulut valtamediatkin yksi toisensa jälkeen avaavat silmänsä tutkitun tiedon valolle. Nyt brittiläinen laatulehti The Economist on julkaissut videojutun, jossa Afrikan metsästysmatkailua käsitellään kiihkottomasti.

Julkaisupäivä  4.6. 2021

- Harri Matikainen

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen