photo-2020-11-29-15-1...
lastu_ahven.jpg

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

New image

Ahven pelastaa kalareissun

KUN kauas lähtee kotoa pilkille, sitä mielellään käyttää kokonaisen päivän jäällä. Jos jossain tilanteessa epäonnistuu saamaan kotiin viemistä, pitää plään B ottaa käyttöön. Eli kannattaa vaihtaa hieman paikkaa ja kaivella ahvenpilkit esille. Ja merellähän ei pitkiä taipaleita tarvitse ottaa, kun kohta tasapainoa tai isoa morria purraan rohki vauraasti.

Tänä vuonna olikin merellä jäätä mukavasti ja monille pilkkiporukoille nousi ahvenia muovikassi täyteen. Monet reissut tuli minullakin heitettyä Siikajoen Merikylänlahdelle ja Lumijoen Varjakkaan. Ja ahvenia tuli saaliiksi sen verran, mitä tahtoi avannosta nostella.

OMA suositukseni onkin, että onkii puoli päivää siikoja ja sitten siirtyy ahvenpilkille. Tulee hieman vaihtelua ja saalis on kuitenkin jollakin tavalla taattu. Sillä saaliin takiahan pilkille mennään. Järvilakeuksien tai merenaavan maisemat eivät ole ihmeemmin katselemisen arvoisia.

Mielenkiintoinen seikka näissä kahdessa käymässäni paikassa oli, että siinä missä Lumijoen Varjakasta sai tasapainoilla todella hyvin ahvenia, muutama kymmenen kilometriä etelämpänä oleva Merikylänlahti oli puhtaasti morri- tai tapsipilkkipaikka.

Yhden hauen taisin saada tasurilla Merikylänlahdelta, muuten niille ahvenille piti syöttää toukilla tai madoilla ryyditettyä morria.

Joku viisaampi voi tietää, mistä se ero johtuu. Eikö Merikylänlahdelle kutupuuhiin tuleva ahven enää syö kalaruokaa ja ottaa siksi pieniä makupaloja morrien muodossa?

Summa summarum: ahvenpilkillä pitää arsenaalia olla mukana melkoisesti. Noiden siikapilkkien lisäksi siis.

Lastu-tasapaino Pilkkipajalta 

SAIN loppukeväästä Pilkkipajalta muutamia Lastu-tasapainoja testiin. Värejä en päässyt ihmeemmin valkkaamaan, vaikka tasapainossa se väri on todella tärkeä – usein jopa uintia tärkeämpi.

Olen tasapainoilla onkinut sellaiset 50 vuotta, joten ranteessa on jonkinlainen uittomuisti. Mutta sitäkin muistia pitää päivittää, kun uusia tasapainoja tulee pilkkirasiaan.

Näin kävi myös Lastun kanssa, sillä ensimmäisellä kokeilukerralla sain vain muutamia ahvenia, kun taas yli 40 vuotta vanhoilla Ässä-tasapainoilla nostelin karmeita ahvenia jäälle.

Kävin kuitenkin huhtikuussa joka päivä pilkillä, joten uittomuistin päivitys saatiin nopeasti käyntiin ja Lastukin alkoi maistua Pyhäjärven ahvenille alkua paremmin.

Lastu on muodoltaan hyvin sukkulamainen. Ohut, karvapyrstöinen tasapaino, jossa on myös alakoukku. Uinti on nopeaa pujahtelua kun uitto on kohdallaan. Lastu kääntyy myös nätisti vedon lopussa. Karvapyrstö on elävä ja useimmat ahvenet olivatkin takakoukussa kiinni. Kun uiton oppi, Lastu oli todella toimiva tasapaino.

Lastuja valmistaa Tmi Pilkkipaja https://www.facebook.com/pilkkipaja.

Ahven pelastaa kalareissun

KUN kauas lähtee kotoa pilkille, sitä mielellään käyttää kokonaisen päivän jäällä. Jos jossain tilanteessa epäonnistuu saamaan kotiin viemistä, pitää plään B ottaa käyttöön. Eli kannattaa vaihtaa hieman paikkaa ja kaivella ahvenpilkit esille. Ja merellähän ei pitkiä taipaleita tarvitse ottaa, kun kohta tasapainoa tai isoa morria purraan rohki vauraasti.

Tänä vuonna olikin merellä jäätä mukavasti ja monille pilkkiporukoille nousi ahvenia muovikassi täyteen. Monet reissut tuli minullakin heitettyä Siikajoen Merikylänlahdelle ja Lumijoen Varjakkaan. Ja ahvenia tuli saaliiksi sen verran, mitä tahtoi avannosta nostella.

OMA suositukseni onkin, että onkii puoli päivää siikoja ja sitten siirtyy ahvenpilkille. Tulee hieman vaihtelua ja saalis on kuitenkin jollakin tavalla taattu. Sillä saaliin takiahan pilkille mennään. Järvilakeuksien tai merenaavan maisemat eivät ole ihmeemmin katselemisen arvoisia.

Mielenkiintoinen seikka näissä kahdessa käymässäni paikassa oli, että siinä missä Lumijoen Varjakasta sai tasapainoilla todella hyvin ahvenia, muutama kymmenen kilometriä etelämpänä oleva Merikylänlahti oli puhtaasti morri- tai tapsipilkkipaikka.

Yhden hauen taisin saada tasurilla Merikylänlahdelta, muuten niille ahvenille piti syöttää toukilla tai madoilla ryyditettyä morria.

Joku viisaampi voi tietää, mistä se ero johtuu. Eikö Merikylänlahdelle kutupuuhiin tuleva ahven enää syö kalaruokaa ja ottaa siksi pieniä makupaloja morrien muodossa?

Summa summarum: ahvenpilkillä pitää arsenaalia olla mukana melkoisesti. Noiden siikapilkkien lisäksi siis.



New image
lastu_ahven.jpg

Lastu-tasapaino Pilkkipajalta 

SAIN loppukeväästä Pilkkipajalta muutamia Lastu-tasapainoja testiin. Värejä en päässyt ihmeemmin valkkaamaan, vaikka tasapainossa se väri on todella tärkeä – usein jopa uintia tärkeämpi.

Olen tasapainoilla onkinut sellaiset 50 vuotta, joten ranteessa on jonkinlainen uittomuisti. Mutta sitäkin muistia pitää päivittää, kun uusia tasapainoja tulee pilkkirasiaan.

Näin kävi myös Lastun kanssa, sillä ensimmäisellä kokeilukerralla sain vain muutamia ahvenia, kun taas yli 40 vuotta vanhoilla Ässä-tasapainoilla nostelin karmeita ahvenia jäälle.

Kävin kuitenkin huhtikuussa joka päivä pilkillä, joten uittomuistin päivitys saatiin nopeasti käyntiin ja Lastukin alkoi maistua Pyhäjärven ahvenille alkua paremmin.

Lastu on muodoltaan hyvin sukkulamainen. Ohut, karvapyrstöinen tasapaino, jossa on myös alakoukku. Uinti on nopeaa pujahtelua kun uitto on kohdallaan. Lastu kääntyy myös nätisti vedon lopussa. Karvapyrstö on elävä ja useimmat ahvenet olivatkin takakoukussa kiinni. Kun uiton oppi, Lastu oli todella toimiva tasapaino.

Lastuja valmistaa Tmi Pilkkipaja https://www.facebook.com/pilkkipaja.

photo-2020-11-29-15-1...

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen