teno_utsjoenkoski_hei...

LUKE on seurannut Tenon lohikantaa ja sen hyvinvointia jo vuosikymmenten ajan. Vuodesta 2018 sillä on ollut Tenon pääuomassa nousukaloja tehokkaasti laskeva huppuluokan luotain. 2018 kaloja nousi 30 000, 2019 20 000 ja viime vuonna enää alle 15 000.

Rajajoen vesistössä on kolmisenkymmentä geneettisesti erilaista lohikantaa, jotka kutevat omissa sivujoissaan. Luke kerää muun muassa kaikuluotainten, kameroiden ja sukelluslaskentojen avulla tietoa kutukalamääristä myös sivujoista.

”Jokaisessa sivujoessa ja jokaisessa aikasarjassa ollaan aallonpohjassa. Kaikki merkit osoittavat hälyttävään suuntaan”, Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro toteaa.

Tenoon nousevien kalojen määrä ei Erkinaron mukaan riitä nyt ilman kalastustakaan täyttämään joen kutukantatavoitetta.

MIKÄÄN ei myöskään viittaa siihen, että tilanne olisi lähivuosina paranemassa. Se voidaan Erkinaron mukaan päätellä muun muassa siitä, että yhden vuoden meressä viettäneiden niin sanottujen tittien määrä on ollut joessa jo ainakin kahtena viime kesänä vähäinen.

”Se merkitsee sitä, että tänä ja ensi vuonna Tenoon odotetaan varsin pieniä määriä kahden ja kolmen merivuoden lohia, joista suurin osa on kannalle elintärkeitä naaraskaloja”, hän selittää.

”Suomeksi sanottuna joesta puuttuu todella paljon kalaa. Suomalais-norjalainen työryhmämme on yksimielinen siitä biologisesta faktasta, että kalastus olisi nyt pidettävä mahdollisimman pienenä.”

ERKINARO kuitenkin vakuuttaa, ettei Tenon lohi ole näillä näkymin kuolemassa sukupuuttoon. ”Mutta kalastuksen merkittävä rajoittaminen olisi nyt keino saada kanta elpymään mahdollisimman nopeasti niin, että kalastusta voidaan taas myöhemmin jatkaa kestävästi.”

Viime vuoden hälyttävän vähäinen nousukalojen määrä selittyy vain osin sillä, miten Tenon lohta pyydettiin vuosina 2013, 2014 ja 2015. Viime vuonna joesta lasketut kalat olivat pääosin peräisin kyseisten kesien kutukannoista.

”Vaikka noiden vuosien kutukantojen arviot eivät olleet erityisen matalia, niistä peräisin olevia kaloja palaa nyt vain vähän jokeen”, Erkinaro sanoo.

Kuva: Jaakko Erkinaro

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA


Kalastuksen merkittävä rajoittaminen olisi nyt keino saada kanta elpymään mahdollisimman nopeasti niin, että kalastusta voidaan taas myöhemmin jatkaa kestävästi."


"


LUKE on seurannut Tenon lohikantaa ja sen hyvinvointia jo vuosikymmenten ajan. Vuodesta 2018 sillä on ollut Tenon pääuomassa nousukaloja tehokkaasti laskeva huppuluokan luotain. 2018 kaloja nousi 30 000, 2019 20 000 ja viime vuonna enää alle 15 000.

Rajajoen vesistössä on kolmisenkymmentä geneettisesti erilaista lohikantaa, jotka kutevat omissa sivujoissaan. Luke kerää muun muassa kaikuluotainten, kameroiden ja sukelluslaskentojen avulla tietoa kutukalamääristä myös sivujoista.

”Jokaisessa sivujoessa ja jokaisessa aikasarjassa ollaan aallonpohjassa. Kaikki merkit osoittavat hälyttävään suuntaan”, Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro toteaa.

Tenoon nousevien kalojen määrä ei Erkinaron mukaan riitä nyt ilman kalastustakaan täyttämään joen kutukantatavoitetta.

MIKÄÄN ei myöskään viittaa siihen, että tilanne olisi lähivuosina paranemassa. Se voidaan Erkinaron mukaan päätellä muun muassa siitä, että yhden vuoden meressä viettäneiden niin sanottujen tittien määrä on ollut joessa jo ainakin kahtena viime kesänä vähäinen.

”Se merkitsee sitä, että tänä ja ensi vuonna Tenoon odotetaan varsin pieniä määriä kahden ja kolmen merivuoden lohia, joista suurin osa on kannalle elintärkeitä naaraskaloja”, hän selittää.

”Suomeksi sanottuna joesta puuttuu todella paljon kalaa. Suomalais-norjalainen työryhmämme on yksimielinen siitä biologisesta faktasta, että kalastus olisi nyt pidettävä mahdollisimman pienenä.”

ERKINARO kuitenkin vakuuttaa, ettei Tenon lohi ole näillä näkymin kuolemassa sukupuuttoon. ”Mutta kalastuksen merkittävä rajoittaminen olisi nyt keino saada kanta elpymään mahdollisimman nopeasti niin, että kalastusta voidaan taas myöhemmin jatkaa kestävästi.”

Viime vuoden hälyttävän vähäinen nousukalojen määrä selittyy vain osin sillä, miten Tenon lohta pyydettiin vuosina 2013, 2014 ja 2015. Viime vuonna joesta lasketut kalat olivat pääosin peräisin kyseisten kesien kutukannoista.

”Vaikka noiden vuosien kutukantojen arviot eivät olleet erityisen matalia, niistä peräisin olevia kaloja palaa nyt vain vähän jokeen”, Erkinaro sanoo.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

teno_utsjoenkoski_hei...

Kuva: Jaakko Erkinaro

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen