JOSTAKIN käsittämättömästä syystä en ollut metsästänyt Skotlannin Ylämailla koskaan aikaisemmin. Kyse ei ollut siitä, etten olisi halunnut, vaan siitä, etten ollut koskaan saanut tilaisuutta.

Mutta viime kesänä posti kantoi kotiin Deer Huntin kutsun, josta en voinut kieltäytyä.

Muutaman kuukauden kuluttua kutsusta istuin vuokra-autossa pienellä lautalla, joka kuljetti minua Corranin Lich Linnheen, Fort Williamin eteläpuolelle Luoteis-Skotlantiin.

OLIN kulkenut maan poikki Edinburghista kaakkoon. Maisemat olivat vaihtuneet mäkisistä maalaistalojen pihoista ja niiden vehreistä puistikoista loistokkaaseen Ylämaahan, joka kasvoi silmissäni kanervikoista, kallioista ja raskaista pilvistä kuin maalaus.

Miksi en ollut jo vuosia sitten matkustanut Skotlannin Ylämaahan? Ajeltuani pitkin etelärannikkoa Ardnamurchan niemimaalla käänsin viimein autoni Glenborrodale Castleen vievälle soratielle.

ON VAIKEA kuvitella juuri mukavampaa majoitusta kuin tämä suhteellisen pieni linna, jossa oli muutama tuhat neliötä. Linnasta avautui ainutlaatuisen upea näkymä kapealle salmelle, joka johtaa Mullin saarelle.

Linnan rakennutti vuonna 1902 upporikas kuvanveistäjä Charles Rudd, joka oli kerännyt huikean omaisuutensa Etelä-Afrikan timanttikaivoksista. Hän rakensi linnan vain ja ainoastaan metsästysvieraitaan varten. 

Linnan seinät oli paneloitu tummalla tammella ja jokaisessa huoneessa oli iso takka. Seinillä oli trofeita sekä kehystettyjä valokuvia ahavoituneista ja hyväntuulisista miehistä kilteissään.

Lisäksi linnassa asusti muutamia valtavan kokoisia skotlanninhirvikoiria ikään kuin luontevana osana sisustusta.

SEURAAVIEN kolmen päivän suunnitelma oli valmis. Amerikkalainen patruunatehdas Hornady esittelisi ensimmäisenä iltana, millaista taidetta on valmistaa itse omat patruunansa.

Seuraavana aamuna meille annettaisiin aivan tuliterät Sauerin kiväärit, minkä jälkeen jälkeen saisimme valita optimipatruunat hienoihin aseisiimme.

Iltapäivällä ja sitä seuraavina päivinä saisimme keskittyä metsästykseen. Yhdeksän metsästäjän joukkio jaettiin kolmeen hiipimisjahtiryhmään.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

JOSTAKIN käsittämättömästä syystä en ollut metsästänyt Skotlannin Ylämailla koskaan aikaisemmin. Kyse ei ollut siitä, etten olisi halunnut, vaan siitä, etten ollut koskaan saanut tilaisuutta.

Mutta viime kesänä posti kantoi kotiin Deer Huntin kutsun, josta en voinut kieltäytyä.

Muutaman kuukauden kuluttua kutsusta istuin vuokra-autossa pienellä lautalla, joka kuljetti minua Corranin Lich Linnheen, Fort Williamin eteläpuolelle Luoteis-Skotlantiin.

OLIN kulkenut maan poikki Edinburghista kaakkoon. Maisemat olivat vaihtuneet mäkisistä maalaistalojen pihoista ja niiden vehreistä puistikoista loistokkaaseen Ylämaahan, joka kasvoi silmissäni kanervikoista, kallioista ja raskaista pilvistä kuin maalaus.

Miksi en ollut jo vuosia sitten matkustanut Skotlannin Ylämaahan? Ajeltuani pitkin etelärannikkoa Ardnamurchan niemimaalla käänsin viimein autoni Glenborrodale Castleen vievälle soratielle.

ON VAIKEA kuvitella juuri mukavampaa majoitusta kuin tämä suhteellisen pieni linna, jossa oli muutama tuhat neliötä. Linnasta avautui ainutlaatuisen upea näkymä kapealle salmelle, joka johtaa Mullin saarelle.

Linnan rakennutti vuonna 1902 upporikas kuvanveistäjä Charles Rudd, joka oli kerännyt huikean omaisuutensa Etelä-Afrikan timanttikaivoksista. Hän rakensi linnan vain ja ainoastaan metsästysvieraitaan varten. 

Linnan seinät oli paneloitu tummalla tammella ja jokaisessa huoneessa oli iso takka. Seinillä oli trofeita sekä kehystettyjä valokuvia ahavoituneista ja hyväntuulisista miehistä kilteissään.

Lisäksi linnassa asusti muutamia valtavan kokoisia skotlanninhirvikoiria ikään kuin luontevana osana sisustusta.

SEURAAVIEN kolmen päivän suunnitelma oli valmis. Amerikkalainen patruunatehdas Hornady esittelisi ensimmäisenä iltana, millaista taidetta on valmistaa itse omat patruunansa.

Seuraavana aamuna meille annettaisiin aivan tuliterät Sauerin kiväärit, minkä jälkeen jälkeen saisimme valita optimipatruunat hienoihin aseisiimme.

Iltapäivällä ja sitä seuraavina päivinä saisimme keskittyä metsästykseen. Yhdeksän metsästäjän joukkio jaettiin kolmeen hiipimisjahtiryhmään.

Lisätietoja

Jahdissa&Kalassa on ilmainen, korkealuokkainen outdoor-media netissä. Lukeminen on helppoa ja täysin vapaata - ei rekisteröitymistä tai sitoutumista!

Ota meihin yhteyttä

Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@jahdissa.fi tai lähettää yksityisviestin Facebookissa @jahdissakalassa. Toimituksellisissa asioissa voit soittaa Jussi Lähdesmäelle 040 8291603. Kaupallisissa asioissa sinua palvelee Jari Nivala 050 3854369.
Please enter your name
Please enter a correct e-mail address
Please enter a comment
Thank you! Your message has been sent.
Something went wrong while submitting the form. Try again.

Jaa kaverille

Forward this page by e-mail or share it directly on social media.

Hae tästä julkaisusta

Lisää hakusanoja sivun löytämiseksi tästä julkaisusta.
Minimal length to search is 3 characters

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen