SIEMAILEN  kahvia, joka ei edes ehtinyt jäähtyä. Lataan samalla Blaserini, koska pelottavassa tornissa yksin istuvalle miehelle siitä tulee varmempi olo…

Matkan päästä kuulen koirien ääniä ja hajanaisia laukauksia, mutta minun tontillani on rauhallista.

Kello 12 aikaan täytän jälleen mukini kahvilla ja otan esiin voileivän, jonka valmistin mukaani aamiaisbuffetista.

Pian metsästä kuuluu jälleen kahinaa, nyt oikealta puolelta. Siirrän voileipäni syrjään, kun metsästä tulee esille kruunupäinen saksanhirvilehmä noin 70 metrin päässä tornista.

 Otan tuen esiin, asettelen aseeni sille ja lähetän matkaan luodin. Saksanhirvi saa osuman ja kaatuu niille sijoilleen.

Puolen tunnin kuluttua samanlainen näytelmä toistuu, mutta tällä kertaa pääosassa on villisika.

Kello on vasta yksi ja tornini alla on nurin neljä villisikaa, kaksi metsäkaurista ja yksi kruunupää! Se on jo melkoinen tungos ja tajuan, että metsästysaikaa on jäljellä vielä kaksi tuntia.

SYÖN voileipääni ja kuuntelen. Säädän aktiivisten kuulosuojainten ääntä voimakkaammalle. Takanani metsässä on selvästikin taas jotakin.

Käännyn varovasti ympäri, mutta en ole tarpeeksi tarkkaavainen. Blaser osuu torniin vähintäänkin kuuluvasti kolahtaen. Silloin hommaan tulee vauhtia.

Vähän isompi villisika juoksee metsästä tornini alapuolelle ja jatkaa matkaansa metsäaukiolla. Nostan aseeni, tähtään ja painan liipaisinta. Osumasta huolimatta villisika jatkaa matkaansa metsään. Kuulen kuitenkin, miten se tipahtaa ja pian metsä on taas hiljainen.

Takana on kolme tuntia metsästystä ja olin kaatanut kahdeksan saaliseläintä. Onko tämä tottakaan?

OLEN ollut usein mukana ajojahdeissa ja erityisesti Puolassa, jossa saaliina on ollut pieniä ja vikkeliä villisikoja. Mietin, että tämän päiväinen jahti on aivan toisenlainen ja kaikin puolin suorastaan ällistyttävä kokemus.

Puolen tunnin päästä toiminta alkaa jälleen uudelleen.

Pienet ja terhakat terrierit tekevät työnsä jahdatessaan jälleen villisikaa. Kaadan vielä senkin aukiolle yhdellä laukauksessa. Koirienohjaaja noutaa tyynesti koirat pois villisian luota.

Kuulen, miten se putoaa ja pian metsä on taas hiljainen."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

SIEMAILEN kahvia, joka edes ehtinyt jäähtyä. Lataan samalla Blaserini, koska pelottavassa tornissa yksin istuvalle miehelle siitä tulee varmempi olo…

Matkan päästä kuulen koirien ääniä ja hajanaisia laukauksia, mutta minun tontillani on rauhallista.

Kello 12 aikaan täytän jälleen mukini kahvilla ja otan esiin voileivän, jonka valmistin mukaani aamiaisbuffetista.

Pian metsästä kuuluu jälleen kahinaa, nyt oikealta puolelta. Siirrän voileipäni syrjään, kun metsästä tulee esille kruunupäinen saksanhirvilehmä noin 70 metrin päässä tornista.

 Otan tuen esiin, asettelen aseeni sille ja lähetän matkaan luodin. Saksanhirvi saa osuman ja kaatuu niille sijoilleen.

Puolen tunnin kuluttua samanlainen näytelmä toistuu, mutta tällä kertaa pääosassa on villisika.

Kello on vasta yksi ja tornini alla on nurin neljä villisikaa, kaksi metsäkaurista ja yksi kruunupää! Se on jo melkoinen tungos ja tajuan, että metsästysaikaa on jäljellä vielä kaksi tuntia.

SYÖN voileipääni ja kuuntelen. Säädän aktiivisten kuulosuojainten ääntä voimakkaammalle. Takanani metsässä on selvästikin taas jotakin.

Käännyn varovasti ympäri, mutta en ole tarpeeksi tarkkaavainen. Blaser osuu torniin vähintäänkin kuuluvasti kolahtaen. Silloin hommaan tulee vauhtia.

Vähän isompi villisika juoksee metsästä tornini alapuolelle ja jatkaa matkaansa metsäaukiolla. Nostan aseeni, tähtään ja painan liipaisinta. Osumasta huolimatta villisika jatkaa matkaansa metsään. Kuulen kuitenkin, miten tipahtaa ja pian metsä on taas hiljainen.

Takana on kolme tuntia metsästystä ja oli kaatanut kahdeksan saaliseläintä. Onko tämä tottakaan?

OLEN ollut usein mukana ajojahdeissa ja erityisesti Puolassa, jossa saaliina on ollut pieniä ja vikkeliä villisikoja. Mietin, että tämän päiväinen jahti on aivan toisenlainen ja kaikin puolin suorastaan ällistyttävä kokemus.

Puolen tunnin päästä toiminta alkaa jälleen uudelleen.

Pienet ja terhakat terrierit tekevät työnsä jahdatessaan jälleen villisikaa. Kaadan vielä senkin aukiolle yhdellä laukauksessa. Koirienohjaaja noutaa tyynesti koirat pois villisian luota.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

Lisätietoja

Jahdissa&Kalassa on ilmainen, korkealuokkainen outdoor-media netissä. Lukeminen on helppoa ja täysin vapaata - ei rekisteröitymistä tai sitoutumista!

Ota meihin yhteyttä

Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@jahdissa.fi tai lähettää yksityisviestin Facebookissa @jahdissakalassa. Toimituksellisissa asioissa voit soittaa Jussi Lähdesmäelle 040 8291603. Kaupallisissa asioissa sinua palvelee Jari Nivala 050 3854369.
Please enter your name
Please enter a correct e-mail address
Please enter a comment
Thank you! Your message has been sent.
Something went wrong while submitting the form. Try again.

Jaa kaverille

Forward this page by e-mail or share it directly on social media.

Hae tästä julkaisusta

Lisää hakusanoja sivun löytämiseksi tästä julkaisusta.
Minimal length to search is 3 characters

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen