SYKSYLLÄ Helsport Lofoten Superlight 3 -teltta pääsi jo tositoimiin maastossa, mutta talvinen telttailu on itselle harvinaisempaa touhua. Makuupusseista on kokemusta useammasta ja hyllystä löytyykin eri keleille säkkejä, joten vertailukohtaa löytyy.

Lofoten Superlight 3 

TELTTA itse asiassa saapui meille jo kesällä ajatellen syksyn jahtireissuja. Ensisijaiset kriteerit olivat tilava eteinen ja tilava nukkumatila. Jos koirat ei möngi viereen, niin voivat sitten fiilistellä kamppeiden kanssa eteisessä.

Tämän lisäksi kiinnitin huomiota painoon ja sen takia silmiin pisti nimenomaan Helsportin Lofoten Superlight -teltta. Painoa teltalla on vaivaiset 2 kiloa ja se menee pieneen tilaan, joten ei tunnu missään. Tämän lisäksi vaakakupissa painoi tottakait vedenkesto, kiinnikkeet, renksut ja vetoketjut.

Kokemuksia Helsport -tuotteista on ennestäänkin ja ne ovat pelkästään positiivisia. Meillä on jo kymmenen vuotta ollut Helsportin Varanger Lavvo, jossa on tilaa jopa 8 hengelle. Teltta on ollut käytössä lähinnä alkukaudesta Ruotsin jahdeissa.

Mutta tarvitsimme rinnalle pienemmän kamppeen, koska Lavvon paino asettuu sinne 5 kilon huiteille ja rinkkaan köytettynä se on jo melkoisen iso säkki sekä turhan painava.

Pystytys

LARS Monsenin seikkailuja seuranneena päätin kokeilla tampata telttapaikan suksien avulla. Lumi on nyt tällä melkoisen höttöä ja sitä on se 40-50 senttiä. Tamppaus onnistui ihan hyvin, joskaan kovin tiiviiksi lumi ei painunut. Parempi ratkaisu olisi ollut lapio tällä kertaa.

Syksyllä pystytys sujui varsin mallikkaasti. Onhan kiilat helppo puskia maahan, kun telttapaikka on valittu hyvin. Nyt kiilojen laittaminen höttölumeen aiheuttikin hieman päänvaivaa, mutta hoitui lopulta riittävän hyvin, kun ensin oli puita, suksia ja sauvaa hyväksikäyttäen vedetty koko komeus kireälle.

Toki tätä ennen täytyi laittaa rungot kohilleen, jotka menikin paikalle kivuttomasti, kuten syksylläkin. Aina jonkin verran runkoputket ruukaa vastustella, mutta Lofotenin kohdalla ne liukuivat paikalleen mallikkaasti. Kun itse teltta oli tukevasti pystyssä, oli aika siirtyä sisätiloihin puuhastelemaan.

SYKSYN opit oli muistissa ja teltan sisällä on maaginen punainen lanka. Sama merkintä löytyy myös Footprintistä eli aluskankaasta ja sisäteltasta. Sieltä olikin helppo lähteä rakentamaan ensin pohja ja sitten sisäteltta paikalleen.

Molemmat laitetaan paikalleen muovisilla koukuilla, joita varten telttaan on ommeltu joustavia nyörejä juuri oikeisiin kohtiin. Pakkasessa meikäläisen jäätyvillä sormillakin homma sujui hyvin.

Lavvossa touhu on kuitenkin helpompaa, koska siinä on käytössä joka paikassa muoviset klipsit.

Purettaessa oikea tekniikka löytyi nopeasti. Muovikoukku on helppo vääntää sivulle, jolloin se luiskahtaa pois. Jos yrittää väkisin vetää narua pois silmukasta, napsahtelee jossakin vaiheessa ikävästi kynsille.

Toki täytyy myös muistaa, että pitempiaikaisessa käytössä ei turhaan kannata ottaa sisätelttaa pois, jos se ei ole erityisen märkä tms. Jos vaikkapa teltan paikkaa vaihtaa seuraavaksi illaksi, niin siellähän se kulkee mukana.

Kun koko komeus oli kasassa, kiinnitin tietenkin huomiota myös vetoketjujen toimivuuteen ja homma pelasi liukkaasti. Vielä täytyy myös mainita heijastimet kiinnitysnaruissa. Varmasti erittäin kätevä ominaisuus, kun haakuroi pimeällä ohtavalossa teltalle.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

SYKSYLLÄ Helsport Lofoten Superlight 3 -teltta pääsi jo tositoimiin maastossa, mutta talvinen telttailu on itselle harvinaisempaa touhua. Makuupusseista on kokemusta useammasta ja hyllystä löytyykin eri keleille säkkejä, joten vertailukohtaa löytyy.

Lofoten Superlight 3 

TELTTA itse asiassa saapui meille jo kesällä ajatellen syksyn jahtireissuja. Ensisijaiset kriteerit olivat tilava eteinen ja tilava nukkumatila. Jos koirat ei möngi viereen, niin voivat sitten fiilistellä kamppeiden kanssa eteisessä.

Tämän lisäksi kiinnitin huomiota painoon ja sen takia silmiin pisti nimenomaan Helsportin Lofoten Superlight -teltta. Painoa teltalla on vaivaiset 2 kiloa ja se menee pieneen tilaan, joten ei tunnu missään. Tämän lisäksi vaakakupissa painoi tottakait vedenkesto, kiinnikkeet, renksut ja vetoketjut.

Kokemuksia Helsport -tuotteista on ennestäänkin ja ne ovat pelkästään positiivisia. Meillä on jo kymmenen vuotta ollut Helsportin Varanger Lavvo, jossa on tilaa jopa 8 hengelle. Teltta on ollut käytössä lähinnä alkukaudesta Ruotsin jahdeissa.

Mutta tarvitsimme rinnalle pienemmän kamppeen, koska Lavvon paino asettuu sinne 5 kilon huiteille ja rinkkaan köytettynä se on jo melkoisen iso säkki sekä turhan painava.

Pystytys

LARS Monsenin seikkailuja seuranneena päätin kokeilla tampata telttapaikan suksien avulla. Lumi on nyt tällä melkoisen höttöä ja sitä on se 40-50 senttiä. Tamppaus onnistui ihan hyvin, joskaan kovin tiiviiksi lumi ei painunut. Parempi ratkaisu olisi ollut lapio tällä kertaa.

Syksyllä pystytys sujui varsin mallikkaasti. Onhan kiilat helppo puskia maahan, kun telttapaikka on valittu hyvin. Nyt kiilojen laittaminen höttölumeen aiheuttikin hieman päänvaivaa, mutta hoitui lopulta riittävän hyvin, kun ensin oli puita, suksia ja sauvaa hyväksikäyttäen vedetty koko komeus kireälle.

Toki tätä ennen täytyi laittaa rungot kohilleen, jotka menikin paikalle kivuttomasti, kuten syksylläkin. Aina jonkin verran runkoputket ruukaa vastustella, mutta Lofotenin kohdalla ne liukuivat paikalleen mallikkaasti. Kun itse teltta oli tukevasti pystyssä, oli aika siirtyä sisätiloihin puuhastelemaan.

SYKSYN opit oli muistissa ja teltan sisällä on maaginen punainen lanka. Sama merkintä löytyy myös Footprintistä eli aluskankaasta ja sisäteltasta. Sieltä olikin helppo lähteä rakentamaan ensin pohja ja sitten sisäteltta paikalleen.

Molemmat laitetaan paikalleen muovisilla koukuilla, joita varten telttaan on ommeltu joustavia nyörejä juuri oikeisiin kohtiin. Pakkasessa meikäläisen jäätyvillä sormillakin homma sujui hyvin.

Lavvossa touhu on kuitenkin helpompaa, koska siinä on käytössä joka paikassa muoviset klipsit.

Purettaessa oikea tekniikka löytyi nopeasti. Muovikoukku on helppo vääntää sivulle, jolloin se luiskahtaa pois. Jos yrittää väkisin vetää narua pois silmukasta, napsahtelee jossakin vaiheessa ikävästi kynsille.

Toki täytyy myös muistaa, että pitempiaikaisessa käytössä ei turhaan kannata ottaa sisätelttaa pois, jos se ei ole erityisen märkä tms. Jos vaikkapa teltan paikkaa vaihtaa seuraavaksi illaksi, niin siellähän se kulkee mukana.

Kun koko komeus oli kasassa, kiinnitin tietenkin huomiota myös vetoketjujen toimivuuteen ja homma pelasi liukkaasti. Vielä täytyy myös mainita heijastimet kiinnitysnaruissa. Varmasti erittäin kätevä ominaisuus, kun haakuroi pimeällä ohtavalossa teltalle.

Lisätietoja

Jahdissa&Kalassa on ilmainen, korkealuokkainen outdoor-media netissä. Lukeminen on helppoa ja täysin vapaata - ei rekisteröitymistä tai sitoutumista!

Ota meihin yhteyttä

Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@jahdissa.fi tai lähettää yksityisviestin Facebookissa @jahdissakalassa. Toimituksellisissa asioissa voit soittaa Jussi Lähdesmäelle 040 8291603. Kaupallisissa asioissa sinua palvelee Jari Nivala 050 3854369.
Please enter your name
Please enter a correct e-mail address
Please enter a comment
Thank you! Your message has been sent.
Something went wrong while submitting the form. Try again.

Jaa kaverille

Forward this page by e-mail or share it directly on social media.

Hae tästä julkaisusta

Lisää hakusanoja sivun löytämiseksi tästä julkaisusta.
Minimal length to search is 3 characters

Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.
Fullscreen