Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

Yhteenveto kahden päivän haukisafarista

HELMIKUUN loppu ei ole ajankohdallisesti mikään paras aika kalastaa pilkillä haukia. Kutupuuhat eivät ole vielä lähelläkään, mutta toisaalta hauet liikkuvat syödäkseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaloja pitää etsiä laajalta alueelta. Hauet eivät ole vielä parveutuneet ja avannosta voi saada sen yhden kalan ja sitten on vaihdettava reikää.

Mitä pitemmälle kevättä kohti mennään, sitä helpommin voi yhdestä reiästä saada useita haukia peräjälkeen. Ja pilkkialuetta voidaan pienentää huomattavasti, eli reikien väli voi olla vain muutamia metrejä. Nyt pidimme sellaista viittä metriä avannonvälinä.

JÄRVISSÄ ja lammissa, joissa haukikanta on suuri, voi huoletta onkia jäälle asti haukia. Ken haukiruoasta tykkää, niistä saa mainiota evästä. Tuollainen muutaman kilon hauki voidaan helposti ottaa ruoaksi, eikä niitä edes suositella takaisin laskettavaksi.

Kun pienimmästä päästä haukia ottaa eräksi, loppupelissä ne isot kiittävät siitä ja kasvavat vieläkin suuremmiksi. Tosin jos kymppihauen on kiskonut kuuden tuuman reiästä, en minä ainakaan lähtisi sitä tunkemaan enää takaisin. Se tuskin kovin paljon on nauttinut sellaisesta limboilusta, ilman mitään vaurioita.

Huomasimme kalan aktiivisuudessa, että aamusta on turha mennä aikaisin jäälle. Kumpanakin päivänä syönti alkoi hieman ennen puolta päivää. Sitä aktiivisuutta riitti muutaman tunnin ja sitten syönti loppui.

KELIN vaihtuminen ensimmäisenä päivänä saattoi laukaista kovemman kiihkon kaloilla iskeä vieheisiin tai sitten löytyi vaan niin huippuviehe, että laiskakin kala siihen sortui. Nimittäin useita haukia pääsi ensimmäisenäkin päivänä meiltä irti.

Iltapäivällä taas syönti hiipui selvästi mentäessä kohti tehtaan pillin soittoa. Loppukeväästä tilanne tulee olemaan toinen, sillä useilla reissuilla olen saanut kaloja alkuillan aikana, kun uusi syöntihuippu alkaa. Helmikuussa päivä ei ole vielä riittävän pitkä moneen syöntihuippuun.

Käytetystä onkikalustosta sen verran, että kuitusiima jarrullisella kelalla on paras valinta. Saa olla järeääkin siimaa, ei haittaa kalastusta. Käytän myös teräslankaperukkeita, ne eivät haittaa ottia lainkaan. Vapa saa olla riittävän jämäkkä, vastaiskussa koukkujen pitää tarttua hyvin luiseen suuhun. Kunhan vain vapa on sellainen, että se ei kovassa tempaisussa mene poikki.

MONI käyttää mukana myös nostokoukkua, eikä se ole isojen haukien kohdalla liioiteltua. Mikäli ei nostokoukkua ole mukana, on vanha rukkaskonsti hyvä keino saada iso hauki nousemaan jäälle. Monesti hauki tulee siihen avantoon suu ammollaan.

Ota kädestä hanska tai rukkanen ja tarjoa sitä hauen suuhun. Huomaat että hauki loksauttaa leuat kiinni ja sitten vain vedät rukkasesta kalan jäälle. Vastahankaan olevat hampaat pureutuvat rukkaseen sen verran tiukasti, että varmasti nousee.

VAROITUS: muista ottaa se rukkanen tai hanska siis pois kädestä ensin. Hampaat peukalossa ja sormissa eivät tunnu mukavalta. Sekin on joskus jouduttu kokemaan.

Kaira kannattaa olla vähintään 6 tuumaa ja akkukäyttöisestä voimanlähteestä ei varmasti ole haittaa. Kun reikiä voi syntyä päivän aikana vaikka 60, siinä on kauramoottorikairalla vääntäminen. Toki se käy kuntoilusta, mutta voihan sitä pilkille mennä vaikka polkupyörällä, jos kuntoa tahtoo kohottaa.

Haukipilkintäajat alkavat tätä lukiessa vaan parantua. Menkääs nyt siitä päätteen äärestä lähijärvelle, autolla tai polkupyörällä ja kairatkaa reikiä kaislikonreunoille. Siitä se elämä alkaa.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

Yhteenveto kahden päivän haukisafarista

HELMIKUUN loppu ei ole ajankohdallisesti mikään paras aika kalastaa pilkillä haukia. Kutupuuhat eivät ole vielä lähelläkään, mutta toisaalta hauet liikkuvat syödäkseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaloja pitää etsiä laajalta alueelta. Hauet eivät ole vielä parveutuneet ja avannosta voi saada sen yhden kalan ja sitten on vaihdettava reikää.

Mitä pitemmälle kevättä kohti mennään, sitä helpommin voi yhdestä reiästä saada useita haukia peräjälkeen. Ja pilkkialuetta voidaan pienentää huomattavasti, eli reikien väli voi olla vain muutamia metrejä. Nyt pidimme sellaista viittä metriä avannonvälinä.

JÄRVISSÄ ja lammissa, joissa haukikanta on suuri, voi huoletta onkia jäälle asti haukia. Ken haukiruoasta tykkää, niistä saa mainiota evästä. Tuollainen muutaman kilon hauki voidaan helposti ottaa ruoaksi, eikä niitä edes suositella takaisin laskettavaksi.

Kun pienimmästä päästä haukia ottaa eräksi, loppupelissä ne isot kiittävät siitä ja kasvavat vieläkin suuremmiksi. Tosin jos kymppihauen on kiskonut kuuden tuuman reiästä, en minä ainakaan lähtisi sitä tunkemaan enää takaisin. Se tuskin kovin paljon on nauttinut sellaisesta limboilusta, ilman mitään vaurioita.

Huomasimme kalan aktiivisuudessa, että aamusta on turha mennä aikaisin jäälle. Kumpanakin päivänä syönti alkoi hieman ennen puolta päivää. Sitä aktiivisuutta riitti muutaman tunnin ja sitten syönti loppui.

KELIN vaihtuminen ensimmäisenä päivänä saattoi laukaista kovemman kiihkon kaloilla iskeä vieheisiin tai sitten löytyi vaan niin huippuviehe, että laiskakin kala siihen sortui. Nimittäin useita haukia pääsi ensimmäisenäkin päivänä meiltä irti.

Iltapäivällä taas syönti hiipui selvästi mentäessä kohti tehtaan pillin soittoa. Loppukeväästä tilanne tulee olemaan toinen, sillä useilla reissuilla olen saanut kaloja alkuillan aikana, kun uusi syöntihuippu alkaa. Helmikuussa päivä ei ole vielä riittävän pitkä moneen syöntihuippuun.

 Käytetystä onkikalustosta sen verran, että kuitusiima jarrullisella kelalla on paras valinta. Saa olla järeääkin siimaa, ei haittaa kalastusta. Käytän myös teräslankaperukkeita, ne eivät haittaa ottia lainkaan. Vapa saa olla riittävän jämäkkä, vastaiskussa koukkujen pitää tarttua hyvin luiseen suuhun. Kunhan vain vapa on sellainen, että se ei kovassa tempaisussa mene poikki.

MONI käyttää mukana myös nostokoukkua, eikä se ole isojen haukien kohdalla liioiteltua. Mikäli ei nostokoukkua ole mukana, on vanha rukkaskonsti hyvä keino saada iso hauki nousemaan jäälle. Monesti hauki tulee siihen avantoon suu ammollaan.

Ota kädestä hanska tai rukkanen ja tarjoa sitä hauen suuhun. Huomaat että hauki loksauttaa leuat kiinni ja sitten vain vedät rukkasesta kalan jäälle. Vastahankaan olevat hampaat pureutuvat rukkaseen sen verran tiukasti, että varmasti nousee.

VAROITUS: muista ottaa se rukkanen tai hanska siis pois kädestä ensin. Hampaat peukalossa ja sormissa eivät tunnu mukavalta. Sekin on joskus jouduttu kokemaan.

Kaira kannattaa olla vähintään 6 tuumaa ja akkukäyttöisestä voimanlähteestä ei varmasti ole haittaa. Kun reikiä voi syntyä päivän aikana vaikka 60, siinä on kauramoottorikairalla vääntäminen. Toki se käy kuntoilusta, mutta voihan sitä pilkille mennä vaikka polkupyörällä, jos kuntoa tahtoo kohottaa.

Haukipilkintäajat alkavat tätä lukiessa vaan parantua. Menkääs nyt siitä päätteen äärestä lähijärvelle, autolla tai polkupyörällä ja kairatkaareikiä kaislikonreunoille. Siitä se elämä alkaa.