Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

MIELENKIINTOISTA on tämä nykyteknologia myös koirapaikantimien suhteen. Koirillahan käytetään gps-paikanninta, joka on lähes idioottivarma. Esimerkiksi lentokoneet suunnistavat gps:n avulla. Joten luulisi niiden olevan varsin tarkkoja.

Kun otan lennon Helsingistä Bangkokiin, lentokone useimmiten osuu Bangkokin lentokentälle. Ja yöllä, sateessa, sumussakin.

Mutta kun tuommoinen gps-motikka on koiralla kaulassa, etäviisas tietää kertoa, ettei sen antamiin lukemiin voi luottaa. Ei matkalaskureihin eikä koirannopeuksiin.

Ei etäviisaalle parane sanoa, että koira on seurannut hirveä päivän aikana 40 kilometriä. Se kun ei pidä paikkaansa. Koiranomistaja laittelee omiaan siihen. Eikä auta sekään, jos ottaa kuvakaappauksen ruudulta, ja kuvassa näkyvät kilometrit ja todellinen haukkuaika.

Ne kuulemma pomppivat ne gepsit miten sattuu ja sillä hyvä.

NO, katsotaan nyt, kirjoittelen tätä pohdintoani matkalle lähtöä odotellen. Lento on varattu Bangkokiin, saas sitten nähdä mistä kentältä itseni löydän, kun gps:n ohjaamina lennetään. Sitä en uskalla edes etäviisaalta kysyä, sillä tahdon totisesti Bangkokiin, en Sumatralle.

Ehkä tämä virsi on helppo lopettaa kauniisti savolaisittain sanottuna: saattaapa olla, vuoan saattaapa olla ettei olekaan. Viisastellaan taas kun tavataan, vaikka etänä.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

MIELENKIINTOISTA on tämä nykyteknologia myös koirapaikantimien suhteen. Koirillahan käytetään gps-paikanninta, joka on lähes idioottivarma. Esimerkiksi lentokoneet suunnistavat gps:n avulla. Joten luulisi niiden olevan varsin tarkkoja.

Kun otan lennon Helsingistä Bangkokiin, lentokone useimmiten osuu Bangkokin lentokentälle. Ja yöllä, sateessa, sumussakin.

Mutta kun tuommoinen gps-motikka on koiralla kaulassa, etäviisas tietää kertoa, ettei sen antamiin lukemiin voi luottaa. Ei matkalaskureihin eikä koirannopeuksiin.

Ei etäviisaalle parane sanoa, että koira on seurannut hirveä päivän aikana 40 kilometriä. Se kun ei pidä paikkaansa. Koiranomistaja laittelee omiaan siihen. Eikä auta sekään, jos ottaa kuvakaappauksen ruudulta, ja kuvassa näkyvät kilometrit ja todellinen haukkuaika.

Ne kuulemma pomppivat ne gepsit miten sattuu ja sillä hyvä.

NO, katsotaan nyt, kirjoittelen tätä pohdintoani matkalle lähtöä odotellen. Lento on varattu Bangkokiin, saas sitten nähdä mistä kentältä itseni löydän, kun gps:n ohjaamina lennetään. Sitä en uskalla edes etäviisaalta kysyä, sillä tahdon totisesti Bangkokiin, en Sumatralle.

Ehkä tämä virsi on helppo lopettaa kauniisti savolaisittain sanottuna: saattaapa olla, vuoan saattaapa olla ettei olekaan. Viisastellaan taas kun tavataan, vaikka etänä.