Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

JORMA Roininen on ylläpitänyt Lokinlampia yli 20 vuotta ja se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä itäisen Suomen saalisvarmimmista kirjolohikohteista. Oma kokemukseni Lokinlammista on myös yhtä pitkä – olin ensimmäinen toimittaja, joka aikoinaan 1990 -luvulla vieraili Lokinlammella. Voin edelleen allekirjoittaa, että Lokinlampi lukeutuu koko maatakin ajatellen viiden parhaan kirjolohikohteen joukkoon.

Nurmeksen Lokinlammet koostuvat kahdesta lammesta, joista ylemmän rannalla on kaksi korkealuokkaista majoitushuvilaa ja alemman rannalla on kuusi tasoltaan vaihtelevaa mökkiä.

Ylempi lampi on kooltaan 7 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Alemman lammen pinta-ala on 8 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 17 metriä. Kirjolohilla on melkoisen hienot olot elellä, sillä kirkas ja kylmä vesi pitävät ne hyvässä kunnossa.

ONGITTAVAA molemmissa lammissa on reilusti, sillä Roininen istuttaa lähes vuoropäivinä kaloja kumpaankin. Vuoden aikana kokonaisistutusmäärä on noin 10 000 kiloa, joten ei ihme, että Lokinlammet ovat kirjolohenkalastajien suosiossa.

Näin syksyllä kalat ovat kasvaneet kokoa Roinisen pihalammessa melkoisesti ja meidän vierailumme aikana istukkaiden keskipaino liikkui 3 kilon tietämissä.

Ja sehän tietää sitä, että mitä isompi istukas on, sitä hankalampi on löytää sille sopiva houkutin. Mutta jos ja kun sellaisen löytää, vapa taipuu melkoisen vihaisesti ehjäeväisten kalojen puistelussa.

SAIN tämän syksyn testireissulle mukaan kovaa kokemusta kalavesiltä, sillä matkaan lähtivät tunnettu kalastustoimittaja Jari Tuiskunen ja kokenut kalakaverini Rautu-Reiska.

Saavuimme alemman lammen rantaan ja majoituimme. Kun paikan isäntä laski 14 noin 3-4 kilon kirjolohta mökkirantaamme, odotimme melkoista suoltojuhlaa.

Nopeasti saimme kalastusvehkeet kasattua ja pian ensimmäiset veneestä heitetyt Lottolipat ja muut houkuttimet rikkoivat tyyntä lammenpintaa kerran, toisen, lopulta sadannen kerran. Mutta ei mitään. Ei niin sitten yhtään mitään.

Kaloja näkyi pintakäynneissä ja ykkösmökissä majoittuva kalastusporukka näytti kiskovan niitä kuin tuolla aiemmin mainitulla suokuokalla. Lopulta kävin kysymässä heiltä minkälainen kuokka kaloille pitää olla.  Omat Lokinlammelle ottamamme perhot ja kirrevaaput olivat 90-luvulta – ja silloin niillä sai kalaa todella hyvin.

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA

JORMA Roininen on ylläpitänyt Lokinlampia yli 20 vuotta ja se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä itäisen Suomen saalisvarmimmista kirjolohikohteista. Oma kokemukseni Lokinlammista on myös yhtä pitkä – olin ensimmäinen toimittaja, joka aikoinaan 1990 -luvulla vieraili Lokinlammella. Voin edelleen allekirjoittaa, että Lokinlampi lukeutuu koko maatakin ajatellen viiden parhaan kirjolohikohteen joukkoon.

Nurmeksen Lokinlammet koostuvat kahdesta lammesta, joista ylemmän rannalla on kaksi korkealuokkaista majoitushuvilaa ja alemman rannalla on kuusi tasoltaan vaihtelevaa mökkiä.

Ylempi lampi on kooltaan 7 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Alemman lammen pinta-ala on 8 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 17 metriä. Kirjolohilla on melkoisen hienot olot elellä, sillä kirkas ja kylmä vesi pitävät ne hyvässä kunnossa.

ONGITTAVAA molemmissa lammissa on reilusti, sillä Roininen istuttaa lähes vuoropäivinä kaloja kumpaankin. Vuoden aikana kokonaisistutusmäärä on noin 10 000 kiloa, joten ei ihme, että Lokinlammet ovat kirjolohenkalastajien suosiossa.

Näin syksyllä kalat ovat kasvaneet kokoa Roinisen pihalammessa melkoisesti ja meidän vierailumme aikana istukkaiden keskipaino liikkui 3 kilon tietämissä.

Ja sehän tietää sitä, että mitä isompi istukas on, sitä hankalampi on löytää sille sopiva houkutin. Mutta jos ja kun sellaisen löytää, vapa taipuu melkoisen vihaisesti ehjäeväisten kalojen puistelussa.

SAIN tämän syksyn testireissulle mukaan kovaa kokemusta kalavesiltä, sillä matkaan lähtivät tunnettu kalastustoimittaja Jari Tuiskunen ja kokenut kalakaverini Rautu-Reiska.

Saavuimme alemman lammen rantaan ja majoituimme. Kun paikan isäntä laski 14 noin 3-4 kilon kirjolohta mökkirantaamme, odotimme melkoista suoltojuhlaa.

Nopeasti saimme kalastusvehkeet kasattua ja pian ensimmäiset veneestä heitetyt Lottolipat ja muut houkuttimet rikkoivat tyyntä lammenpintaa kerran, toisen, lopulta sadannen kerran. Mutta ei mitään. Ei niin sitten yhtään mitään.

Kaloja näkyi pintakäynneissä ja ykkösmökissä majoittuva kalastusporukka näytti kiskovan niitä kuin tuolla aiemmin mainitulla suokuokalla. Lopulta kävin kysymässä heiltä minkälainen kuokka kaloille pitää olla.  Omat Lokinlammelle ottamamme perhot ja kirrevaaput olivat 90-luvulta – ja silloin niillä sai kalaa todella hyvin.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA