Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

TOIMITUSKUNTA
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Yhteistyössä:
Vildmarken (Ruotsi),
Mit Jagtblad (Tanska),
Mitt Jagttidning(Norja),
Hunter at heart  ja Mitt Fiske (Ruotsi)
Suoherra:
PÄÄTOIMITTAJA
TOIMITTAJA
ILMOITUSMYYNTI
Jussi Lähdesmäki
Miika Manninen
Jari Nivala
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
MAAILMA
PELASTU
ei hysterialla

JOURNALISMIIN perehtyneet tietävät – tai ainakin heidän pitäisi tietää – että totuus on monimutkainen käsite. Totuus on väkevä vaikuttamisen väline ja sen käyttöön liittyy suuri vastuu. Siksi sen tiedotusvälineissä käsittelemiseen on olemassa perusohjeitakin.

Ohjeista huolimatta pienempiä totuuden elementtejä muovataan ja vääristellään, jotta ne voidaan valjastaa palvelemaan jotain ”suuremman totuuden” kokonaisuutta. 

”Tarkoitus pyhittää keinot” -periaate istuu kuitenkin erittäin huonosti tiedonvälitykseen eikä sitä löydy journalistin ohjeista.

Jahdissa&Kalassa ei ole varsinainen luontolehti, mutta sen tekijöitä ja lukijoita varmasti kiinnostaa ja huolettaa luonnon hyvinvointi. He haluavat nyt ja aina metsästää kestävällä tavalla monipuolista riistaa, kalastaa runsaslukuisia kaloja puhtaista vesistä ja retkeillä monimuotoisessa, hyvinvoivassa luonnossa.

Lehden linja kumpuaa suomalaisten eränkävijöiden arvomaailmasta. Ilmastonmuutosta pitää hillitä ja riistaa, kaloja ja luontoa pitää varjella ja vaalia. 

Luultavasti kaikki suomalaiset ajattelevat samansuuntaisesti.

Luulisi, että mitään ongelmaa ei siis ole. Mutta on, montakin.

SE, että ilmastonmuutos – sinänsä aivan aiheellisesti – huolettaa ihmisiä, on otollinen kasvu- tai kasvatusalusta ilmastohysterialle. Ilmastohysteriasta kumpuaa usein tunnepohjaisia, tempoilevia ja lyhytnäköisiä päätelmiä ja toimenpiteitä. 

Ne eivät palvele kokonaisuutta ja niiden lopputulos on globaalisti hyödytön tai vahingollinen.

Otetaan esimerkki. Suomessa demonisoidaan muovipusseja, jotka muodostavat maailman valtameriin vastenmielisiä, hehtaarien kokoisia lauttoja ja vaarantavat merenelävien hyvinvoinnin. Muovipussikielto on siis helppo ja nopea keino pelastaa maailmaa!

Hyvää tarkoittavassa pöhinässä kuitenkin unohtuu se, että Suomen merialueilla, järvissä tai joissa ei muovipusseja ole – lukuun ottamatta joitain tuulen lennättämiä, sinänsä valitettavia yksittäisiä pusseja. Suomen jätehuolto toimii ja muovipussit kierrätetään.

Muovipussin korvaajaksi esitetty kestokassi ei todellisuudessa kuormita Suomen luontoa yhtään kierrätettyä muovipussia vähempää – pikemminkin päinvastoin.

VASTAAVIA esimerkkejä ja epäjohdonmukaisuuksia tulee mieleen pilvin pimein.

Emme esimerkiksi ymmärrä, että samaan aikaan, kun pitkillä etäisyyksillä lähinnä kosmeettisesti vähäpäästöisiä hybridiautoja tuetaan merkittävästi, diesel-autoilijoita ei ohjata verotuksen keinoin tankkaamaan ympäristöystävällistä biodieseliä. Siinä olisi todella helppo, nopea ja tehokas ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide, johon ihmiset tarttuisivat ilomielin.

Rajoittamisen ja kieltämisen kohteiksi nousee nyt milloin mikäkin helposti havaittava arjen kohde, kun samaan aikaan monet isot ja merkittävät saastuttajat jäävät huomiotta. 

Keskustelussa sekoittuvat pienet ja isot asiat.

EMME missään mielessä tai tapauksessa vähättele saati kiistä ilmastonmuutoksen vakavuutta. Ilmastonmuutosta ja saastuttamista hillitsevät toimenpiteet ovat välttämättömiä. 

Meistä on kuitenkin perusteltua vaatia, että toimenpiteiden pitää olla tutkittuja, todistettuja, harkittuja ja globaalisti tarkoituksenmukaisia.

Nopean ja lopullisen tuhon julistamisella saadaan huomiota, lietsotaan hysteriaa ja kahmitaan kannatusta ympäristön puolustajiksi kyseenalaisella yksinoikeudella profiloituneille tahoille.

Maailma ei kuitenkaan hysteeria lietsomalla pelastu, sillä tutkittu tieto, harkinta ja kokonaisuuden ymmärtäminen tuppaavat siinä tohinassa unohtumaan.

JULKAISUPÄIVÄ 1.11. 2019

PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Lähdesmäki
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
ILMOITUSMYYNTI
TOIMITTAJA
Miika Manninen
Jari Nivala
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
TOIMITUSKUNTA
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Suoherra:
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
Yhteistyössä:
Vildmarken (Ruotsi),
Mit Jagtblad (Tanska),
Mitt Jagttidning(Norja),
Hunter at heart  ja Mitt Fiske (Ruotsi)
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
MAAILMA
ei hysterialla
PELASTU

JOURNALISMIIN perehtyneet tietävät – tai ainakin heidän pitäisi tietää – että totuus on monimutkainen käsite. Totuus on väkevä vaikuttamisen väline ja sen käyttöön liittyy suuri vastuu. Siksi sen tiedotusvälineissä käsittelemiseen on olemassa perusohjeitakin.

Ohjeista huolimatta pienempiä totuuden elementtejä muovataan ja vääristellään, jotta ne voidaan valjastaa palvelemaan jotain ”suuremman totuuden” kokonaisuutta. 

”Tarkoitus pyhittää keinot” -periaate istuu kuitenkin erittäin huonosti tiedonvälitykseen eikä sitä löydy journalistin ohjeista.

Jahdissa&Kalassa ei ole varsinainen luontolehti, mutta sen tekijöitä ja lukijoita varmasti kiinnostaa ja huolettaa luonnon hyvinvointi. He haluavat nyt ja aina metsästää kestävällä tavalla monipuolista riistaa, kalastaa runsaslukuisia kaloja puhtaista vesistä ja retkeillä monimuotoisessa, hyvinvoivassa luonnossa.

Lehden linja kumpuaa suomalaisten eränkävijöiden arvomaailmasta. Ilmastonmuutosta pitää hillitä ja riistaa, kaloja ja luontoa pitää varjella ja vaalia. 

Luultavasti kaikki suomalaiset ajattelevat samansuuntaisesti.

Luulisi, että mitään ongelmaa ei siis ole. Mutta on, montakin.

SE, että ilmastonmuutos – sinänsä aivan aiheellisesti – huolettaa ihmisiä, on otollinen kasvu- tai kasvatusalusta ilmastohysterialle. Ilmastohysteriasta kumpuaa usein tunnepohjaisia, tempoilevia ja lyhytnäköisiä päätelmiä ja toimenpiteitä. 

Ne eivät palvele kokonaisuutta ja niiden lopputulos on globaalisti hyödytön tai vahingollinen.

Otetaan esimerkki. Suomessa demonisoidaan muovipusseja, jotka muodostavat maailman valtameriin vastenmielisiä, hehtaarien kokoisia lauttoja ja vaarantavat merenelävien hyvinvoinnin. Muovipussikielto on siis helppo ja nopea keino pelastaa maailmaa!

Hyvää tarkoittavassa pöhinässä kuitenkin unohtuu se, että Suomen merialueilla, järvissä tai joissa ei muovipusseja ole – lukuun ottamatta joitain tuulen lennättämiä, sinänsä valitettavia yksittäisiä pusseja. Suomen jätehuolto toimii ja muovipussit kierrätetään.

Muovipussin korvaajaksi esitetty kestokassi ei todellisuudessa kuormita Suomen luontoa yhtään kierrätettyä muovipussia vähempää – pikemminkin päinvastoin.

VASTAAVIA esimerkkejä ja epäjohdonmukaisuuksia tulee mieleen pilvin pimein.

Emme esimerkiksi ymmärrä, että samaan aikaan, kun pitkillä etäisyyksillä lähinnä kosmeettisesti vähäpäästöisiä hybridiautoja tuetaan merkittävästi, diesel-autoilijoita ei ohjata verotuksen keinoin tankkaamaan ympäristöystävällistä biodieseliä. Siinä olisi todella helppo, nopea ja tehokas ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide, johon ihmiset tarttuisivat ilomielin.

Rajoittamisen ja kieltämisen kohteiksi nousee nyt milloin mikäkin helposti havaittava arjen kohde, kun samaan aikaan monet isot ja merkittävät saastuttajat jäävät huomiotta. 

Keskustelussa sekoittuvat pienet ja isot asiat.

EMME missään mielessä tai tapauksessa vähättele saati kiistä ilmastonmuutoksen vakavuutta. Ilmastonmuutosta ja saastuttamista hillitsevät toimenpiteet ovat välttämättömiä. 

Meistä on kuitenkin perusteltua vaatia, että toimenpiteiden pitää olla tutkittuja, todistettuja, harkittuja ja globaalisti tarkoituksenmukaisia.

Nopean ja lopullisen tuhon julistamisella saadaan huomiota, lietsotaan hysteriaa ja kahmitaan kannatusta ympäristön puolustajiksi kyseenalaisella yksinoikeudella profiloituneille tahoille.

Maailma ei kuitenkaan hysteeria lietsomalla pelastu, sillä tutkittu tieto, harkinta ja kokonaisuuden ymmärtäminen tuppaavat siinä tohinassa unohtumaan.

Julkaisupäivä  1.11. 2019