Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

SEURAAVAT kolme päivää menivät leiristä lenkkejä tehden. Ensimmäinen kohdepäivä loikattiin kosteammalla ja koivikon rajoissa.

Lintuja löytyi mukavaan tahtiin ja nimenomaan aina, kun jotain kosteampaa kohtaa oli lähettyvillä. Esimerkiksi pieni suolämpäre koivikon keskellä tahi suon reuna.

Marjaa ei liiemmälti näkynyt oikein missään, ei puuttomallakaan. Poikueet olivat jo paikoitellen yhdistyneet ja saipa koirat naulittua 20-30:kin riekon porukan seisontaan. Arkiintumista ei ollut havaittavissa juurikaan ja tilanteet pääsääntöisesti onnistuivat. Ensimmäisiä lintuja perkatessa toki vilkaisimme kaulapussiin. Sieltä löytyi mustikan lehtiä, muita kasvien osia, mutta marjaa vain nimeksi.

TOINEN päivä suunnattiin puuttomalle. Korkeaan vaaraan noustessa alkoi soijaa lykkäämään jo ihan huolella, mutta onneksi ei turhaan. Sieltäkin löytyi heti noustessa yksi porukka, jolle Hopi teki kelpo riistatyön.

Yllättäen vaaran lakea siksakkiin mentäessä muita porukoita ei sitten löytynytkään, joten suuntasimme takaisin alaville maille, mutta edelleen puuttomalle. Eipä aikakaan, kun kosteamman läntin lähestyessä Kuru alkoi jäykistellä.

Sieltähän sitten varsinainen eldorado alkoi paljastumaan. Koirat löysi samalta pienehköltä kostealta alueelta puuttoman keskellä muutaman ison poikueen. Jo oli mukava hinkata riistatyötä ja tiedotuksia kohdilleen. Kiintiöt olivat päivälle kohta täynnä, joten keskityimme kunnialaukauksiin.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

SEURAAVAT kolme päivää menivät leiristä lenkkejä tehden. Ensimmäinen kohdepäivä loikattiin kosteammalla ja koivikon rajoissa.

Lintuja löytyi mukavaan tahtiin ja nimenomaan aina, kun jotain kosteampaa kohtaa oli lähettyvillä. Esimerkiksi pieni suolämpäre koivikon keskellä tahi suon reuna.

Marjaa ei liiemmälti näkynyt oikein missään, ei puuttomallakaan. Poikueet olivat jo paikoitellen yhdistyneet ja saipa koirat naulittua 20-30:kin riekon porukan seisontaan. Arkiintumista ei ollut havaittavissa juurikaan ja tilanteet pääsääntöisesti onnistuivat. Ensimmäisiä lintuja perkatessa toki vilkaisimme kaulapussiin. Sieltä löytyi mustikan lehtiä, muita kasvien osia, mutta marjaa vain nimeksi.

TOINEN päivä suunnattiin puuttomalle. Korkeaan vaaraan noustessa alkoi soijaa lykkäämään jo ihan huolella, mutta onneksi ei turhaan. Sieltäkin löytyi heti noustessa yksi porukka, jolle Hopi teki kelpo riistatyön.

Yllättäen vaaran lakea siksakkiin mentäessä muita porukoita ei sitten löytynytkään, joten suuntasimme takaisin alaville maille, mutta edelleen puuttomalle. Eipä aikakaan, kun kosteamman läntin lähestyessä Kuru alkoi jäykistellä.

Sieltähän sitten varsinainen eldorado alkoi paljastumaan. Koirat löysi samalta pienehköltä kostealta alueelta puuttoman keskellä muutaman ison poikueen. Jo oli mukava hinkata riistatyötä ja tiedotuksia kohdilleen. Kiintiöt olivat päivälle kohta täynnä, joten keskityimme kunnialaukauksiin.