Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

JOKA kesä joessa kuitenkin on lohta, olosuhteista riippumatta.

Ja minusta on alkanut tuntua, ettei Repparin lohi ole oikeastaan ikinä todella hyvällä otilla. Parhaimmassakin tapauksessa kalat ovat nirsoja ja pahimmassa ne eivät pure millään eivätkä mitään.

Olenkin vuosien kuluessa tullut päätelmään, että Repparista ei voi ottaa lohta, sitä voi vain pyytää. Ja lohen voi ainoastaan saada – jos joki sen haluaa antaa.

Ja niin sen pitääkin minusta olla. Ajatus, että kalaa tulisi lähes heitolla, on minusta ikävä ja tylsä.  Jos joulu olisi joka päivä, joulu ei tuntuisi miltään.

KUUDELLATOISTA reissulla  joki tulee tutuksi, vaikka onkimiehen omaksumiskyky olisi kuinka huono.

Eräänä iltana laskin hiukan viihteellistä ja suuntaa-antavaa tilastoa kuluneista vuosistani Repparilla.

Joka vuosi olen onkinut noin viisi lupaa. Se tekee 80 lupaa 16 vuodessa. Yhdellä luvalla kalastan keskimäärin noin 10 tuntia. Näin ollen olen kalastanut Repparilla noin 800 tuntia.

Arvioimme miehissä, että aktiivikalastuksessa minuutissa heittää monta kertaa, mutta kun huomioidaan tauot, voitaneen laskeskella, että olen heittänyt noin kerran minuutissa. Tästä päädymme siihen, että olen 16 vuoden aikana heittänyt perhon lempijokeeni 48 000 kertaa.

Tähän mennessä parhaimpana vuotena sain yli kymmenen lohta, huonoimpana jäin kokonaan ilman kalaa. Kun kaikki vuodet otetaan huomioon arvelen varman päälle, että olen saanut keskimäärin kolme kalaa / kesä.

Tuolla varsin lyhyellä matematiikalla ynnättynä olen saanut Repparista 16 vuodessa 48 lohta. Ja kun heittotunteja on kertynyt mainitut 48 000, olen tarvinnut yhtä saatua lohta kohden 1 000 heittoa.

TULOSTAHTINI on varmasti jonkun mielestä masentavan huono. En ole siitä edes eri mieltä, mutta tuokin vaatimaton tahti on riittänyt mainiosti siihen, että olen auttamattomasti, parantumattomasti ja peruuttamattomasti koukussa lohenkalastukseen Repparfjordelvalla.

Samassa koukussa ovat ystävänikin ja olen vakuuttunut, että käymme siellä yhdessä vielä monta kertaa. Mökki on jo varattu ensi kesäksikin.

Mainittakoon, että en lähtenyt, enkä lähde, laskemaan Repparilta saamieni kalojen kilohintaa saati kalastukseni tuntihintaa. Ratkaisuni perustuu pitkälti siihen, että säilyttäisin mielelläni perhesovun nykyisellä tasollaan.

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA


JOKA kesä joessa kuitenkin on lohta, olosuhteista riippumatta.

Ja minusta on alkanut tuntua, ettei Repparin lohi ole oikeastaan ikinä todella hyvällä otilla. Parhaimmassakin tapauksessa kalat ovat nirsoja ja pahimmassa ne eivät pure millään eivätkä mitään.

Olenkin vuosien kuluessa tullut päätelmään, että Repparista ei voi ottaa lohta, sitä voi vain pyytää. Ja lohen voi ainoastaan saada – jos joki sen haluaa antaa.

Ja niin sen pitääkin minusta olla. Ajatus, että kalaa tulisi lähes heitolla, on minusta ikävä ja tylsä.  Jos joulu olisi joka päivä, joulu ei tuntuisi miltään.

KUUDELLATOISTA reissulla  joki tulee tutuksi, vaikka onkimiehen omaksumiskyky olisi kuinka huono.

Eräänä iltana laskin hiukan viihteellistä ja suuntaa-antavaa tilastoa kuluneista vuosistani Repparilla.

Joka vuosi olen onkinut noin viisi lupaa. Se tekee 80 lupaa 16 vuodessa. Yhdellä luvalla kalastan keskimäärin noin 10 tuntia. Näin ollen olen kalastanut Repparilla noin 800 tuntia.

Arvioimme miehissä, että aktiivikalastuksessa minuutissa heittää monta kertaa, mutta kun huomioidaan tauot, voitaneen laskeskella, että olen heittänyt noin kerran minuutissa. Tästä päädymme siihen, että olen 16 vuoden aikana heittänyt perhon lempijokeeni 48 000 kertaa.

Tähän mennessä parhaimpana vuotena sain yli kymmenen lohta, huonoimpana jäin kokonaan ilman kalaa. Kun kaikki vuodet otetaan huomioon arvelen varman päälle, että olen saanut keskimäärin kolme kalaa / kesä.

Tuolla varsin lyhyellä matematiikalla ynnättynä olen saanut Repparista 16 vuodessa 48 lohta. Ja kun heittotunteja on kertynyt mainitut 48 000, olen tarvinnut yhtä saatua lohta kohden 1 000 heittoa.

TULOSTAHTINI on varmasti jonkun mielestä masentavan huono. En ole siitä edes eri mieltä, mutta tuokin vaatimaton tahti on riittänyt mainiosti siihen, että olen auttamattomasti, parantumattomasti ja peruuttamattomasti koukussa lohenkalastukseen Repparfjordelvalla.

Samassa koukussa ovat ystävänikin ja olen vakuuttunut, että käymme siellä yhdessä vielä monta kertaa. Mökki on jo varattu ensi kesäksikin.

Mainittakoon, että en lähtenyt, enkä lähde, laskemaan Repparilta saamieni kalojen kilohintaa saati kalastukseni tuntihintaa. Ratkaisuni perustuu pitkälti siihen, että säilyttäisin mielelläni perhesovun nykyisellä tasollaan.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA