Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

TOIMITUSKUNTA
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Yhteistyössä:
Vildmarken (Ruotsi),
Mit Jagtblad (Tanska),
Mitt Jagttidning(Norja),
Hunter at heart  ja Mitt Fiske (Ruotsi)
Suoherra:
PÄÄTOIMITTAJA
TOIMITTAJA
ILMOITUSMYYNTI
Jussi Lähdesmäki
Miika Manninen
Jari Nivala
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
Hirvijahti
KAIKILLE
on palvelus

TILASTOKESKUS kertoo, että viime vuonna Suomen tieliikenteessä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta.

Erityisesti hirvikolareissa tulee pahaa jälkeä. Niitä tapahtui vuonna 2017 yhteensä 1824 kappaletta ja niissä loukkaantui 145 ihmistä. Kolme ihmistä kuoli.

Huolimatta siitä, että autojen turvarakenteet ovat merkittävästi kehittyneet, 2000-luvulla sattuneissa hirvikolareissa on kuollut noin 90 naista, lasta ja miestä.

Törmäyksessä pitkäjalkainen hirvi syöksyy usein tuulilasista sisään tai iskee katon etuosan sisään ohjaamoon. Uljas metsien kruunupää muuttuu silloin silmänräpäyksessä hirvestä hirviöksi, joka on hengenvaarallinen.

JOTKUT vaativat hirvenmetsästyksen kieltämistä ja hirville oikeutta kulkea vapaasti ikiaikaisia polkujaan, koska ”hirvi oli täällä ennen ihmistä”.

”Ja yhteiskuntahan korvaa hirvien aiheuttamat metsä- ja kolarivahingot.”

Ja yhteiskunnalta saatu raha ei perinteisesti ole keneltäkään pois…  

MENETETTYJÄ ihmishenkiä ei voi korvata, vaikka korvaussummia jaettaisiin kuinka avokätisesti.

AUTOILUA yritetään nyt vimmaisesti kieltää ja suitsia, mutta ainakin toistaiseksi se jatkuu. Ja hirvikolarien määrä on suoraan suhteessa hirvikannan kokoon.

Palaan muutaman vuoden taakse:

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkija Tuire Nygrén suostui silloin laskeskelemaan Ylen pyynnöstä "tieteellisen epätieteellisen" mallin siitä, miten hirvikanta kasvaisi ilman metsästyksen vaikutusta.

Malli tuotti päätelmiä, joiden luulisi avaavan tiukastikin todellisuudelta suljetut silmät.

 "Kolmessa vuodessa talvinen hirvikanta kasvaisi jopa nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna."

”Yhteiskunnan sietokyky säätelemätöntä hirvikantaa kohtaan ylittyisi kahdessa vuodessa.”

”20 vuodessa hirvien talvikanta olisi Suomessa noin 2 miljoonaa yksilöä. Mutta jo ennen tuohon päälukuun yltämistä ravintovarat alkaisivat todennäköisesti olla lopussa, hirvien kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ja hirven raatoja olisi joka paikassa.”

LÄHDETÄÄN nyt rakentavasti olettamuksesta, että välillämme vallitsee yhteisymmärrys hirvikannan säätelyn välttämättömyydestä. Seuraavaksi joku voi esittää, että hirvikannan säätely kuuluu yhteiskunnalle eikä metsästyksen harrastajille.

Metsästäjäliitto on arvioinut tuotakin vaihtoehtoa. Jos esimerkiksi poliisit hoitaisivat hirvikannan kurissa pitämisen, se maksaisi yhteiskunnalle vuosittain noin 150 miljoonaa euroa - joka maksettaisiin verovaroista. Ja aika olisi tietenkin pois siitä työstä, jota poliisi nyt tekee.

Olen ymmärtänyt, että poliisilla riittää kyllä puuhaa ilman hirvijahtejakin.

TÄNÄKIN SYKSYNÄ yli 100 000 hyvin järjestäytynyttä hirvenmetsästäjää lähtee hirvikantaa säätelemään. He tekevät vapaaehtoisesti yhteiskunnalle tärkeää ja välttämätöntä työtä – palveluksen.

Korvauksena vaivannäöstään, ajastaan ja harrastukseensa satsaamistaan rahoista he saavat terveellistä, ympäristöystävällistä lihaa.

Toivotan heille mukavia jahteja, onnea ja menestystä.

JULKAISUPÄIVÄ 6.9.2019

PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Lähdesmäki
Anna palautetta ja
vinkkaa juttuaiheita!
toimitus@jahdissa.fi
ILMOITUSMYYNTI
TOIMITTAJA
Miika Manninen
Jari Nivala
Kerro, mistä haluat
tietää tai kertoa!
miika@jahdissa.fi
Haluatko tehokkaan
ja nykyaikaisen ilmoituksen?
Ole yhteydessä Jariin!
jari.nivala@freetimemedia.fi
TOIMITUSKUNTA
- Layout ja grafiikka:
Ida Lähdesmäki
- Kotisivut ja sosiaalinen media:
Sara Lähdesmäki
Suoherra:
Sanna ja Antti Kokko
- Juha Tissari
- Aki Tikkanen
- Taina Lahtinen
- Mats Gyllsand
- Team Winz:
Michael Nitz
Yhteistyössä:
Vildmarken (Ruotsi),
Mit Jagtblad (Tanska),
Mitt Jagttidning(Norja),
Hunter at heart  ja Mitt Fiske (Ruotsi)
PÄÄKIRJOITUS
Jussi Lähdesmäki
Hirvijahti
on palvelus
KAIKILLE

TILASTOKESKUS kertoo, että viime vuonna Suomen tieliikenteessä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta.

Erityisesti hirvikolareissa tulee pahaa jälkeä. Niitä tapahtui vuonna 2017 yhteensä 1824 kappaletta ja niissä loukkaantui 145 ihmistä. Kolme ihmistä kuoli.

Huolimatta siitä, että autojen turvarakenteet ovat merkittävästi kehittyneet, 2000-luvulla sattuneissa hirvikolareissa on kuollut noin 90 naista, lasta ja miestä.

Törmäyksessä pitkäjalkainen hirvi syöksyy usein tuulilasista sisään tai iskee katon etuosan sisään ohjaamoon. Uljas metsien kruunupää muuttuu silloin silmänräpäyksessä hirvestä hirviöksi, joka on hengenvaarallinen.

JOTKUT vaativat hirvenmetsästyksen kieltämistä ja hirville oikeutta kulkea vapaasti ikiaikaisia polkujaan, koska ”hirvi oli täällä ennen ihmistä”.

”Ja yhteiskuntahan korvaa hirvien aiheuttamat metsä- ja kolarivahingot.”

Ja yhteiskunnalta saatu raha ei perinteisesti ole keneltäkään pois…  

MENETETTYJÄ ihmishenkiä ei voi korvata, vaikka korvaussummia jaettaisiin kuinka avokätisesti.

AUTOILUA yritetään nyt vimmaisesti kieltää ja suitsia, mutta ainakin toistaiseksi se jatkuu. Ja hirvikolarien määrä on suoraan suhteessa hirvikannan kokoon.

Palaan muutaman vuoden taakse:

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkija Tuire Nygrén suostui silloin laskeskelemaan Ylen pyynnöstä "tieteellisen epätieteellisen" mallin siitä, miten hirvikanta kasvaisi ilman metsästyksen vaikutusta.

Malli tuotti päätelmiä, joiden luulisi avaavan tiukastikin todellisuudelta suljetut silmät.

 "Kolmessa vuodessa talvinen hirvikanta kasvaisi jopa nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna."

”Yhteiskunnan sietokyky säätelemätöntä hirvikantaa kohtaan ylittyisi kahdessa vuodessa.”

”20 vuodessa hirvien talvikanta olisi Suomessa noin 2 miljoonaa yksilöä. Mutta jo ennen tuohon päälukuun yltämistä ravintovarat alkaisivat todennäköisesti olla lopussa, hirvien kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ja hirven raatoja olisi joka paikassa.”

LÄHDETÄÄN nyt rakentavasti olettamuksesta, että välillämme vallitsee yhteisymmärrys hirvikannan säätelyn välttämättömyydestä. Seuraavaksi joku voi esittää, että hirvikannan säätely kuuluu yhteiskunnalle eikä metsästyksen harrastajille.

Metsästäjäliitto on arvioinut tuotakin vaihtoehtoa. Jos esimerkiksi poliisit hoitaisivat hirvikannan kurissa pitämisen, se maksaisi yhteiskunnalle vuosittain noin 150 miljoonaa euroa - joka maksettaisiin verovaroista. Ja aika olisi tietenkin pois siitä työstä, jota poliisi nyt tekee.

Olen ymmärtänyt, että poliisilla riittää kyllä puuhaa ilman hirvijahtejakin.

TÄNÄKIN SYKSYNÄ yli 100 000 hyvin järjestäytynyttä hirvenmetsästäjää lähtee hirvikantaa säätelemään. He tekevät vapaaehtoisesti yhteiskunnalle tärkeää ja välttämätöntä työtä – palveluksen.

Korvauksena vaivannäöstään, ajastaan ja harrastukseensa satsaamistaan rahoista he saavat terveellistä, ympäristöystävällistä lihaa.

Toivotan heille mukavia jahteja, onnea ja menestystä.

Julkaisupäivä 6.9. 2019