Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

KAHDEN  hienon kalan jälkeen pidin pienen tauon. Ihastelin kosken jyrkkää profiilia ja mittailin katseellani tulevia heittopaikkoja.

Tauon jälkeen kalastelin seuraavat 50 metriä ylimalkaisesti pikkukalajäljitelmää kivien takusissa käyttäen. Kun kovavirtaisin koski loppui, saavuin hieman rauhallisemmin virtaavaan kohtaan. 

Aikaisempina kesinä olen saanut kyseiseltä osalta ajoittain jopa yli 40-senttisiä harjuksia, mutta tällä kertaa en solminut harjusperhoja perukkeen päähän, vaan jatkoin pikkukalajäljitelmällä.

SITTEN keskeltä virtaa möyrähti ihan kunnolla. Viitosluokan vapani teki kunniaa ja räikkä huusi kuin viimeistä päivää. Hetken aikaa ajattelin, että oliko kyseessä hauki, kun lähtö oli todella vauhdikas. Kala kiersi täydellisen ympyrän ja sitten alkoi taimenelle tuttu manööveri.

Kala alkoi tökkiä kuonolla kohti pohjaa ja paljasti usean kerran ison pyrstönsä. 

Taimenhan se siinä. Eikä ihan pienimmästä päästä. Kala taivutti vapaa ja nujusi ihan kunnolla. Pari kertaa se otti kunnon spurtin ja vei siimaa mennessään. 

En pidä koskaan räikkää liian kireällä, etten vahingossakaan katkota siimoja. Ei ole reilua jättää kalan suuhun muistoa hetken väsytyksestä.

VAIKKA jarru ei ole kireimmällä, en pidä sitä myöskään löysimmällä, vaan sopivalla kireydellä. 

Ajatus on kuitenkin se, että kalan väsytys tapahtuu suhteellisen jämäkästi. Jos kala pitää vapauttaa, sitä ei ole sopivaa väsyttää henkihieveriin. Käytän myös taimenen kalastuksessa aina vähintään 0,28 millimetrin peruketta.

Kunnon taistelun jälkeen kalan kylki nousi pintaan ja lähdin taivuttamaan sitä kohti haavia. Onnistuneen haavimisen jälkeen tarkistin heti rasvaevän tilanteen ja totesin, että kyseessä oli istutettu kala.

Haavimitan perusteella kalan pituus oli noin 58 senttimetriä, joten kala sai nopean armahduksen ja matkan kohti luvatun maan savupönttöä.

Tässä vaiheessa kauden ensimmäisen koskikalastusrupeaman pahin nälkä oli sammutettu, oli aika paistaa makkarat ja nauttia kivennäisvettä.

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA


Onnistuneen haavimisen jälkeen tarkistin heti rasvaevän tilanteen ja totesin, että kyseessä oli istutettu kala."


"


KAHDEN  hienon kalan jälkeen pidin pienen tauon. Ihastelin kosken jyrkkää profiilia ja mittailin katseellani tulevia heittopaikkoja.

Tauon jälkeen kalastelin seuraavat 50 metriä ylimalkaisesti pikkukalajäljitelmää kivien takusissa käyttäen. Kun kovavirtaisin koski loppui, saavuin hieman rauhallisemmin virtaavaan kohtaan. 

Aikaisempina kesinä olen saanut kyseiseltä osalta ajoittain jopa yli 40-senttisiä harjuksia, mutta tällä kertaa en solminut harjusperhoja perukkeen päähän, vaan jatkoin pikkukalajäljitelmällä.

SITTEN keskeltä virtaa möyrähti ihan kunnolla. Viitosluokan vapani teki kunniaa ja räikkä huusi kuin viimeistä päivää. Hetken aikaa ajattelin, että oliko kyseessä hauki, kun lähtö oli todella vauhdikas. Kala kiersi täydellisen ympyrän ja sitten alkoi taimenelle tuttu manööveri.

Kala alkoi tökkiä kuonolla kohti pohjaa ja paljasti usean kerran ison pyrstönsä. 

Taimenhan se siinä. Eikä ihan pienimmästä päästä. Kala taivutti vapaa ja nujusi ihan kunnolla. Pari kertaa se otti kunnon spurtin ja vei siimaa mennessään. 

En pidä koskaan räikkää liian kireällä, etten vahingossakaan katkota siimoja. Ei ole reilua jättää kalan suuhun muistoa hetken väsytyksestä.

VAIKKA jarru ei ole kireimmällä, en pidä sitä myöskään löysimmällä, vaan sopivalla kireydellä. 

Ajatus on kuitenkin se, että kalan väsytys tapahtuu suhteellisen jämäkästi. Jos kala pitää vapauttaa, sitä ei ole sopivaa väsyttää henkihieveriin. Käytän myös taimenen kalastuksessa aina vähintään 0,28 millimetrin peruketta.

Kunnon taistelun jälkeen kalan kylki nousi pintaan ja lähdin taivuttamaan sitä kohti haavia. Onnistuneen haavimisen jälkeen tarkistin heti rasvaevän tilanteen ja totesin, että kyseessä oli istutettu kala.

Haavimitan perusteella kalan pituus oli noin 58 senttimetriä, joten kala sai nopean armahduksen ja matkan kohti luvatun maan savupönttöä.

Tässä vaiheessa kauden ensimmäisen koskikalastusrupeaman pahin nälkä oli sammutettu, oli aika paistaa makkarat ja nauttia kivennäisvettä.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA