Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

EIKÄ  kiinnostus haukea kohtaan koske pelkästään suomalaisia. Jani sai juuri yhteydenoton islantilaiselta kalastajalta, jonka haaveena olisi saada hauki perholla.

”Eikä tämä hauen perhokalastus suinkaan ole pelkästään merikalastajien yksinoikeus. Useiden Jokien suvannot ovat, jos ei nyt täynnä, niin puolitäynnä hyvän kokoista haukea. Ja on haukia tietysti järvissäkin.”

Mutta nyt puhutaan  etupäässä merihauen pyynnistä.

Jani kalastaa enimmäkseen Merimaskun vesillä, koska on sieltä kotoisin. Merimaskussa haukikausi alkaa heti jäiden lähdön jälkeen, maalis-huhtikuun vaihteessa ja jatkuu jopa joulukuulle saakka.

ALKUKAUDESTA vastuullinen kalastaja pysyy visusti poissa kutumatalikoilta ja muutenkin kalastus on hyvä  keskittää ruohikon ulkopuolelle, jossa kudulle menevät ja erityisesti jo kuteneet kalat iskevät hanakasti perhoon.

”Kudun jälkeen, eli Merimaskussa vapulta kesäkuun ensimmäiselle viikolle, kalastan myös ruohikkojen sisällä olevia pockettivesiä ja uomia, missä kutupaastonneet hauet tankkaavat proteiinivarastojaan täyteen. Heti alusta kalat ovat päiväaktiivisia, mutta valoisan ajan lisääntyessä syönti siirtyy enemmän aamu- ja iltapainotteiseksi.

Janin mukaan alkukaudesta ei tarvitse pyytää syvältä. Ruohikossa hyvä pyyntisyvyys on noin puoli metriä, ruohikon ulkopuolella 1-3 metriä.

”Eikä vesissä tarvitse ruopata pohjaa: aktiivinen hauki nousee kyllä lähellä pintaa uivaan perhoon. Myöhemmin, veden lämmetessä, voi kalastuksessa käyttää esimerkiksi 3 luokan upposiimaa, jolla pääsee vaivattomasti aina 4-5 metrin syvyyteen saakka.”

KYSYESSÄNI uittovinkkejä, Janin ensimmäinen ohje on, että kannattaa kokeilla erilaisia uittotapoja.

”Ei minullakaan ole mitään vakiouittoa. Välillä nopeaa ja sitten taas hidasta. Pysäytetään ja leijutetaan. Annetaan perhon vajota. Joka ikinen kerta se paras uitto on etsittävä.”

”Itsellä on tosin sen verran sisäistä ADHD:tä, että jos kalaa ei tule, siirryn seuraavaan paikkaan. Ja kun kala ottaa, on vaikea sanoa, oliko se muuttunut ratkaiseva tekijä uitto, perho, syvyys vai paikka tai edellisten kombinaatio. Pääasia, että kalaa tulee.”

MYÖS äkillinen muutos säässä saattaa aktivoida kalan iskemään: pilvisen sään jälkeen tulee aurinkoista. Tai aurinkoisen päivän syrjäyttää sade ja sään muutos olikin se päivän pelastus.

”Sellaisen olen myös huomannut, että paikassa, jossa on aikaisemmin ollut iso kala, siitä paikasta saa herkästi toisen suuren hauen. Tai kolmannen. Eli selkeästi jokin juuri tuon paikan ominaisuus ruokkii isoa kalaa. Siksi kirjaan suuren kalan paikat navigaattoriin.”

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

EIKÄ kiinnostus haukea kohtaan koske pelkästään suomalaisia. Jani sai juuri yhteydenoton islantilaiselta kalastajalta, jonka haaveena olisi saada hauki perholla.

”Eikä tämä hauen perhokalastus suinkaan ole pelkästään merikalastajien yksinoikeus. Useiden Jokien suvannot ovat, jos ei nyt täynnä, niin puolitäynnä hyvän kokoista haukea. Ja on haukia tietysti järvissäkin.”

Mutta nyt puhutaan  etupäässä merihauen pyynnistä.

Jani kalastaa enimmäkseen Merimaskun vesillä, koska on sieltä kotoisin. Merimaskussa haukikausi alkaa heti jäiden lähdön jälkeen, maalis-huhtikuun vaihteessa ja jatkuu jopa joulukuulle saakka.

ALKUKAUDESTA vastuullinen kalastaja pysyy visusti poissa kutumatalikoilta ja muutenkin kalastus on hyvä  keskittää ruohikon ulkopuolelle, jossa kudulle menevät ja erityisesti jo kuteneet kalat iskevät hanakasti perhoon.

”Kudun jälkeen, eli Merimaskussa vapulta kesäkuun ensimmäiselle viikolle, kalastan myös ruohikkojen sisällä olevia pockettivesiä ja uomia, missä kutupaastonneet hauet tankkaavat proteiinivarastojaan täyteen. Heti alusta kalat ovat päiväaktiivisia, mutta valoisan ajan lisääntyessä syönti siirtyy enemmän aamu- ja iltapainotteiseksi.

Janin mukaan alkukaudesta ei tarvitse pyytää syvältä. Ruohikossa hyvä pyyntisyvyys on noin puoli metriä, ruohikon ulkopuolella 1-3 metriä.

”Eikä vesissä tarvitse ruopata pohjaa: aktiivinen hauki nousee kyllä lähellä pintaa uivaan perhoon. Myöhemmin, veden lämmetessä, voi kalastuksessa käyttää esimerkiksi 3 luokan upposiimaa, jolla pääsee vaivattomasti aina 4-5 metrin syvyyteen saakka.”

KYSYESSÄNI uittovinkkejä, Janin ensimmäinen ohje on, että kannattaa kokeilla erilaisia uittotapoja.

”Ei minullakaan ole mitään vakiouittoa. Välillä nopeaa ja sitten taas hidasta. Pysäytetään ja leijutetaan. Annetaan perhon vajota. Joka ikinen kerta se paras uitto on etsittävä.”

”Itsellä on tosin sen verran sisäistä ADHD:tä, että jos kalaa ei tule, siirryn seuraavaan paikkaan. Ja kun kala ottaa, on vaikea sanoa, oliko se muuttunut ratkaiseva tekijä uitto, perho, syvyys vai paikka tai edellisten kombinaatio. Pääasia, että kalaa tulee.”

MYÖS äkillinen muutos säässä saattaa aktivoida kalan iskemään: pilvisen sään jälkeen tulee aurinkoista. Tai aurinkoisen päivän syrjäyttää sade ja sään muutos olikin se päivän pelastus.

”Sellaisen olen myös huomannut, että paikassa, jossa on aikaisemmin ollut iso kala, siitä paikasta saa herkästi toisen suuren hauen. Tai kolmannen. Eli selkeästi jokin juuri tuon paikan ominaisuus ruokkii isoa kalaa. Siksi kirjaan suuren kalan paikat navigaattoriin.”

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA