Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

Metsästys pysäyttävällä ja seisovalla koiralla

Supikoiran metsästäminen pysäyttävää koiraa apuna käyttäen on tehokasta ja mielenkiinoista puuhaa. Touhuun voidaan käyttää lähes kaikkia pysäyttäviä haukkuvia koiria. Parasta pyyntiaikaa on yleensä syys- lokakuu, kun supikoirat liikkuvat paljon.

Pysäyttäviksi koiriksi mielletään perinteisesti pystykorvaiset metsästyskoirarodut, mutta metsästykseen voidaan käyttää niin noutajia, seisojia kuin muitakin metsästyskoiria. 

Koira päästetään hakuun supikoirien kulkureiteille. Jahdissa liikutaan hiljalleen vastatuuleen koiran hakiessa etumaastossa. Koira tehtävänä on etsiä supikoiria hajuaistinsa avulla. 

Eläimen löydyttyä koiran tehtävä on pitää supikoira paikoillaan kiinnittämällä huomio itseensä paimentavan haukun ja liikehdinnän avulla.

Pesivien lintujen kannalta hyödyllisintä supikoirien pyynti on erityisesi kevättalvella. Silloin on mahdollista saada lintujen pesintäalueille supityhjiö, joka ei enää ennätä täyttyä ennen lintujen pesimäkautta. 

Supin pyytäminen onnistuu myös ilman koiraa. Esimerkiksi lumikelillä supikoiria voi metsästää jäljittämällä. Jäljen päässä oleva supikoira löytyy usein piiloutuneena.

Mistä eläimestä on kysymys?

Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on keskikokoinen, hieman kettua pienempi petoeläin. Supikoiran ruumiin pituus vaihtelee 52–71 sentin välillä, hännän 15–20 sentin, ja paino kevään noin viiden kilon ja syksyn kuudesta yhteentoista kilon välillä.

Supikoira on alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Suomeen supikoira tuotiin alun perin turkiseläimeksi, mutta nykyinen luonnonkanta on saanut alkunsa Suomeen itärajan yli entisen Neuvostoliiton alueelta levittäytyneistä yksilöistä. 

Venäjän Euroopan puoleisiin osiin, mukaan lukien Kuolan niemimaa, istutettiin vuosien 1929 – 1955 välisenä aikana noin 9100 yksilöä. Tämän jälkeen laji on levittäytynyt nopeasti moniin Euroopan maihin.

Ensimmäiset yksittäiset vaeltelevat supikoirat tavattiin Suomessa 1930- ja 1940-luvuilla. Varsinainen levittäytyminen käynnistyi kuitenkin 1950-luvulta alkaen ja 1970-luvun puolivälissä supikoiran levinneisyys kattoi lähes koko eteläisen ja keskisen Suomen. Tällä hetkellä supikoira on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Supikoirat ovat yksiavioisia eli pari pysyy yhdessä yleensä koko eliniän. Supikoiran lisääntymisaika on maaliskuussa. Supikoiranaaras synnyttää toukokuussa kuudesta kymmeneen pentua maanalaiseen pesään. 

Syksyllä pennut lähtevät pois vanhempien elinpiiriltä etsimään omia elinalueita. Supikoira voi elää 7-vuotta.

Käytetyt lähteet:

The new faces of nest predation in agricultural landscapes: a wildlife camera survey with artificial nests 1.12.2018, Krüger, H., Väänänen, V-M., Holopainen, S. & Nummi, P., DEC 2018, In : European Journal of Wildlife Research. 64, 6, 11 p., 76.

Supikoira linnunpesien saalistajana Suomalaisessa maalaismaisemassa. Timo Ruuska, Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, Metsätieteen laitos. Metsien ekologia ja käyttö, Riistaeläintiede, syyskuu 2018.

Riistakamerat paljastavat sorsan pesien ryöstäjät. Eraluvat.fi

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

Kuva: Juha Tissari

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


Metsästys pysäyttävällä ja seisovalla koiralla

Supikoiran metsästäminen pysäyttävää koiraa apuna käyttäen on tehokasta ja mielenkiinoista puuhaa. Touhuun voidaan käyttää lähes kaikkia pysäyttäviä haukkuvia koiria. Parasta pyyntiaikaa on yleensä syys- lokakuu, kun supikoirat liikkuvat paljon.

Pysäyttäviksi koiriksi mielletään perinteisesti pystykorvaiset metsästyskoirarodut, mutta metsästykseen voidaan käyttää niin noutajia, seisojia kuin muitakin metsästyskoiria. 

Koira päästetään hakuun supikoirien kulkureiteille. Jahdissa liikutaan hiljalleen vastatuuleen koiran hakiessa etumaastossa. Koira tehtävänä on etsiä supikoiria hajuaistinsa avulla. 

Eläimen löydyttyä koiran tehtävä on pitää supikoira paikoillaan kiinnittämällä huomio itseensä paimentavan haukun ja liikehdinnän avulla.

Pesivien lintujen kannalta hyödyllisintä supikoirien pyynti on erityisesi kevättalvella. Silloin on mahdollista saada lintujen pesintäalueille supityhjiö, joka ei enää ennätä täyttyä ennen lintujen pesimäkautta. 

Supin pyytäminen onnistuu myös ilman koiraa. Esimerkiksi lumikelillä supikoiria voi metsästää jäljittämällä. Jäljen päässä oleva supikoira löytyy usein piiloutuneena.

Mistä eläimestä on kysymys?

Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on keskikokoinen, hieman kettua pienempi petoeläin. Supikoiran ruumiin pituus vaihtelee 52–71 sentin välillä, hännän 15–20 sentin, ja paino kevään noin viiden kilon ja syksyn kuudesta yhteentoista kilon välillä.

Supikoira on alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Suomeen supikoira tuotiin alun perin turkiseläimeksi, mutta nykyinen luonnonkanta on saanut alkunsa Suomeen itärajan yli entisen Neuvostoliiton alueelta levittäytyneistä yksilöistä. 

Venäjän Euroopan puoleisiin osiin, mukaan lukien Kuolan niemimaa, istutettiin vuosien 1929 – 1955 välisenä aikana noin 9100 yksilöä. Tämän jälkeen laji on levittäytynyt nopeasti moniin Euroopan maihin.

Ensimmäiset yksittäiset vaeltelevat supikoirat tavattiin Suomessa 1930- ja 1940-luvuilla. Varsinainen levittäytyminen käynnistyi kuitenkin 1950-luvulta alkaen ja 1970-luvun puolivälissä supikoiran levinneisyys kattoi lähes koko eteläisen ja keskisen Suomen. Tällä hetkellä supikoira on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Supikoirat ovat yksiavioisia eli pari pysyy yhdessä yleensä koko eliniän. Supikoiran lisääntymisaika on maaliskuussa. Supikoiranaaras synnyttää toukokuussa kuudesta kymmeneen pentua maanalaiseen pesään. 

Syksyllä pennut lähtevät pois vanhempien elinpiiriltä etsimään omia elinalueita. Supikoira voi elää 7-vuotta.

Käytetyt lähteet:

The new faces of nest predation in agricultural landscapes: a wildlife camera survey with artificial nests 1.12.2018, Krüger, H., Väänänen, V-M., Holopainen, S. & Nummi, P., DEC 2018, In : European Journal of Wildlife Research. 64, 6, 11 p., 76.

Supikoira linnunpesien saalistajana Suomalaisessa maalaismaisemassa. Timo Ruuska, Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, Metsätieteen laitos. Metsien ekologia ja käyttö, Riistaeläintiede, syyskuu 2018.

Riistakamerat paljastavat sorsan pesien ryöstäjät. Eraluvat.fi

Kuva: Juha Tissari