Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

HAASKALTA kyttääminen on tehokasta puuhaa, mikäli kyttäyspaikka on valittu huolella ja haaska perustettu kunnolla. Haaska perustetaan maanomistajan luvalla kaivamalla maahan kuoppa, johon  laitetaan syötiksi teurasjätteitä, kalanperkeitä tai muuta supikoiralle kelpaavaa evästä. 

Kyttäyspaikalta on oltava esteetön ampumasektori haaskalle ja supikoirien käyttämille kulkureiteille.

Metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. 

Kiinteän valon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä on ollut mahdollista metsästyslain 33 §:n 2 momentin perusteella villisian ruokintapaikalla 15.6.2016 alkaen.

SUPIKOIRAN muututtua haitalliseksi vieraslajiksi, on kaavailtu uutta lakiesitystä pyynnin tehostamiseksi. 

Mahdollisen muutoksen myötä supikoiran pyynnissä voisi käyttää sellaisia apuvälineitä, jotka eivät ole normaalisti riistaeläimen metsästyksessä sallittuja. 

Näitä olisivat muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäinlaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet eläimen karkottamiseksi piilosta.

SUPIKOIRAN metsästäminen luolakoiraa apuna käyttäen vaatii sitkeyttä ja hyviä hermoja sekä isännältä että koiralta. 

Supikoiria pyydetään rakennusten alta, louhikoista tai maapesien käytävistä. Koira saa supit liikkeelle tai tarvittaessa pitää ne paikallaan. Yleensä koira joutuu pitämään supikoiraa paikallaan jopa useita tunteja.

Usein sitkeät eläimet joudutaan kaivamaan esiin lapioiden, kankien ja muiden työkalujen avulla. Joskus urakka saattaa kestää yli kymmenen tuntia, mutta normaalisti eläimet saadaan esiin jo muutamassa tunnissa.

Eettiset ohjeet luolakoiranavulla metsästykseen (lähde riista.fi):
Kunnioita saaliseläintä pyynnin jokaisessa vaiheessa.
Anna saaliseläimelle pesimärauha.
Pyydä maanomistajan lupa kaivamiseen maastossa ja rakennuksen alla. Peitä ja ennallista kaivannot asiamukaisesti. Älä jätä roskia luontoon.
Käytä tarkoitukseen sopivaa koiraa, että saalis saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti saaliiksi.
Sijoita passimiehet siten, että ampuminen on turvallista. Huomioi koiran ja koiranohjaajan sijainti ennen ampumista.
Lopeta saaliseläin ampumalla. Käytä lopettamiseen tarkoituksenmukaista asetta ja kaliiperia.
Älä tuota apuvälineillä saaliseläimelle tarpeetonta kärsimystä.
Huolehdi koirasi terveydestä. Jos koiralle on tullut vammoja, anna niiden parantua kunnolla.
Hyödynnä turkiseläimen nahka mahdollisuuksien mukaan. Jos nahkaa ei voi käyttää, hävitä saaliseläin asianmukaisesti.

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA

Supikoiria pyydetään rakennusten alta, louhikoista tai maapesien käytävistä."

"

Kuva: Juha Tissari

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


HAASKALTA kyttääminen on tehokasta puuhaa, mikäli kyttäyspaikka on valittu huolella ja haaska perustettu kunnolla. Haaska perustetaan maanomistajan luvalla kaivamalla maahan kuoppa, johon  laitetaan syötiksi teurasjätteitä, kalanperkeitä tai muuta supikoiralle kelpaavaa evästä. 

Kyttäyspaikalta on oltava esteetön ampumasektori haaskalle ja supikoirien käyttämille kulkureiteille.

Metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. 

Kiinteän valon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä on ollut mahdollista metsästyslain 33 §:n 2 momentin perusteella villisian ruokintapaikalla 15.6.2016 alkaen.

SUPIKOIRAN muututtua haitalliseksi vieraslajiksi, on kaavailtu uutta lakiesitystä pyynnin tehostamiseksi. 

Mahdollisen muutoksen myötä supikoiran pyynnissä voisi käyttää sellaisia apuvälineitä, jotka eivät ole normaalisti riistaeläimen metsästyksessä sallittuja. 

Näitä olisivat muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäinlaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet eläimen karkottamiseksi piilosta.

SUPIKOIRAN metsästäminen luolakoiraa apuna käyttäen vaatii sitkeyttä ja hyviä hermoja sekä isännältä että koiralta. 

Supikoiria pyydetään rakennusten alta, louhikoista tai maapesien käytävistä. Koira saa supit liikkeelle tai tarvittaessa pitää ne paikallaan. Yleensä koira joutuu pitämään supikoiraa paikallaan jopa useita tunteja.

Usein sitkeät eläimet joudutaan kaivamaan esiin lapioiden, kankien ja muiden työkalujen avulla. Joskus urakka saattaa kestää yli kymmenen tuntia, mutta normaalisti eläimet saadaan esiin jo muutamassa tunnissa.

Eettiset ohjeet luolakoiranavulla metsästykseen (lähde riista.fi):
Kunnioita saaliseläintä pyynnin jokaisessa vaiheessa.
Anna saaliseläimelle pesimärauha.
Pyydä maanomistajan lupa kaivamiseen maastossa ja rakennuksen alla. Peitä ja ennallista kaivannot asiamukaisesti. Älä jätä roskia luontoon.
Käytä tarkoitukseen sopivaa koiraa, että saalis saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti saaliiksi.
Sijoita passimiehet siten, että ampuminen on turvallista. Huomioi koiran ja koiranohjaajan sijainti ennen ampumista.
Lopeta saaliseläin ampumalla. Käytä lopettamiseen tarkoituksenmukaista asetta ja kaliiperia.
Älä tuota apuvälineillä saaliseläimelle tarpeetonta kärsimystä.
Huolehdi koirasi terveydestä. Jos koiralle on tullut vammoja, anna niiden parantua kunnolla.
Hyödynnä turkiseläimen nahka mahdollisuuksien mukaan. Jos nahkaa ei voi käyttää, hävitä saaliseläin asianmukaisesti.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

Kuva: Juha Tissari