Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

SUPIKOIRA on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, minkä takia sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Rajoitukset tulivat voimaan 2.2.2019 alkaen.

 Maanomistajan luvalla supikoiran voi pyydystää ja lopettaa kuka tahansa. Pyytäjän on kuitenkin noudatettava muun muassa eläinsuojelulakia.

SUPIKOIRAN ravinto koostuu muun muassa pienjyrsijöistä, raadoista, linnuista, linnun munista, marjoista, hedelmistä, sammakoista, sisiliskoista ja hyönteisistä. Ruokaillessaan supikoira hyödyntää yleensä helpoimmin ja runsaimmin saatavilla olevaa ravintoa. 

Näin myös lintujen pesimäaikaan supikoirat keskittyvät ruokailemaan lintujen munia ja poikasia. Erityinen vaara on kosteikkoalueilla, joissa lintutiheydet ovat luonnostaan suuremmat.

Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet supikoiran ulosteesta tehtyihin tutkimuksiin, jolloin supikoiran on todettu käyttävän lintujen munia ravinnoksi vain vähäisiä määriä. 

TUOREIMMAT tutkimukset perustuvat riistakameroiden kuviin lintujen pesiltä, jotka todistavat supikoiran olevan merkittävä pesien tuhooja.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että supikoirat eivät syö munia kuorineen, vaan rikkovat munan ja nuolevat sisällön. Tästä syystä ulosteista tehdyissä tutkimuksissa ei ole voinutkaan näkyä munien kuoria.

Vuosina 2017- 2018 Helsingin yliopiston kosteikkoekologian ryhmän tekemä tutkimus osoitti, että supikoirat olivat nisäkäspedoista kaikkein yleisempiä pesärosvoja. Harakka ja varis olivat ahkerimmat pesärosvot, mutta supikoira kolmanneksi yleisin. Tutkijatohtori Sari Holopainen kirjoitti aiheesta Eräluvat-blogissa 16.11.2018.

Myös Virossa on tutkittu supikoirien aiheuttamia tuhoja maassa pesiville linnuille. Viron kosteikkoalueilla supikoirien on todettu aiheuttaneen paikoitellen jopa 85% vesilintujen pesien tuhoista (Sutor ym. 2010, Mulder 2012). Supikoiran sattuessa pesälle tuho oli aina täydellinen.

LISÄÄ JUTTUA RULLAAMALLA

Supikoirat eivät syö munia kuorineen, vaan rikkovat munan ja nuolevat sisällön."


"

Kuva: Jani Hotanen

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


SUPIKOIRA on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, minkä takia sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Rajoitukset tulivat voimaan 2.2.2019 alkaen.

 Maanomistajan luvalla supikoiran voi pyydystää ja lopettaa kuka tahansa. Pyytäjän on kuitenkin noudatettava muun muassa eläinsuojelulakia.

SUPIKOIRAN ravinto koostuu muun muassa pienjyrsijöistä, raadoista, linnuista, linnun munista, marjoista, hedelmistä, sammakoista, sisiliskoista ja hyönteisistä. Ruokaillessaan supikoira hyödyntää yleensä helpoimmin ja runsaimmin saatavilla olevaa ravintoa. 

Näin myös lintujen pesimäaikaan supikoirat keskittyvät ruokailemaan lintujen munia ja poikasia. Erityinen vaara on kosteikkoalueilla, joissa lintutiheydet ovat luonnostaan suuremmat.

Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet supikoiran ulosteesta tehtyihin tutkimuksiin, jolloin supikoiran on todettu käyttävän lintujen munia ravinnoksi vain vähäisiä määriä. 

TUOREIMMAT tutkimukset perustuvat riistakameroiden kuviin lintujen pesiltä, jotka todistavat supikoiran olevan merkittävä pesien tuhooja.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että supikoirat eivät syö munia kuorineen, vaan rikkovat munan ja nuolevat sisällön. Tästä syystä ulosteista tehdyissä tutkimuksissa ei ole voinutkaan näkyä munien kuoria.

Vuosina 2017- 2018 Helsingin yliopiston kosteikkoekologian ryhmän tekemä tutkimus osoitti, että supikoirat olivat nisäkäspedoista kaikkein yleisempiä pesärosvoja. Harakka ja varis olivat ahkerimmat pesärosvot, mutta supikoira kolmanneksi yleisin. Tutkijatohtori Sari Holopainen kirjoitti aiheesta Eräluvat-blogissa 16.11.2018.

Myös Virossa on tutkittu supikoirien aiheuttamia tuhoja maassa pesiville linnuille. Viron kosteikkoalueilla supikoirien on todettu aiheuttaneen paikoitellen jopa 85% vesilintujen pesien tuhoista (Sutor ym. 2010, Mulder 2012). Supikoiran sattuessa pesälle tuho oli aina täydellinen.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

Kuva: Jani Hotanen