Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

Pillittämään

Tällä kertaa aloitin Nordicin kiimapillillä. Puputusta ja kiekaisuja noin vartin verran. Mitään vastauksia ei kuulunut, joten päätin vaihtaa tuttuun ja turvalliseen Dan Thompsonin PC4:een.

Ensimmäisen rääkäsyn jälkeen kuulin, että kiväärimies hiilautuu eri asentoon selän takana. Lamppu syttyi heti ja tiesin ketun tulleen näkösälle. Laitoin saman tien pilliä ilmoille lisää, jotta kiväärimies voi äänen aikana asettua parempaan asemaan.

Kohta lähtikin laaki ilmoille ja käännyin itsekkin katsomaan tilannetta. Ammu, ammu! Pomppaan pystyyn ja nään ketun poukkoilevan hollin rajamailla. Pari laakia Ammoxin 2.4 mm tungstenia perään. Kettu heilahtaa, mutta lähtee pyrkimään kohti rantavitikkoa.

Sillä aikaa kiväärikin on taas päässyt vireeseen parin vaatekerroksen alta kaivetun varakutin ansiosta. Kettu jatkaa epämääräistä laukkaa kohti tulosuuntaa. Siihen vielä yksi laaki kiväärillä, mutta sinne meni.

Saattelimme ketun parin ärräpään avulla takaisin metän suojaan.

Pikasuunnitelma

Kuiskaten alkanut palaveri sai pikaistakin nopeamman lopun, kun metästä alkoi kuulumaan oikein kunnon tappelukonsertti. Siellähän on ketuilla nyt menot pystyssä!

Kekkeröintiä tuntui kuuluvan paristakin eri suunnasta. Liekkö kiimapilli koonnut seudun ketut taistelemaan kumppanista. Joka tapauksessa kaivan äkkiä Verminator Strykerin esiin ja alan haukkumaan sekaan.

Välillä tappelun tauottua metästä kuulukin vastausta, mutta näkösälle sieltä ei ketään ollut tulossa. Päätämme vartin jälkeen lopettaa pillityksen ja lähteä tarkastamaan näkösälle tulleen ketun jälkitilanteet.

Jäällä näkyi hieman karvaa, mutta verta ei ollenkaan. Kiväärin laakit on hivahtaneet karvoilta ohi. Haulikolle äkkiseltään laskettuna oltiin hiinä ja hiinä. Matkaa oli noin 60-70 metriä ja kettu jo peräpää kohti ampujaa.

Hauliparvet näkyivät kyllä käyneen oikiaan kohti, mutta tehon kanssa on varmasti niin ja näin varsinkin, kun ensimmäinen laaki lähti puolisupparilla ja tiedän paukkuja testanneena, että kyseisellä supparilla haulet leviää jo melkoisesti ja aukkoja on.

Toisessa putkessa olikin Ammox:n oma puolisuppari, mutta paikkolaakin lähtiessä ketun etäisyys oli varmastikkin jo kantaman ulkopuolella.

Kettu heilahtaa, mutta lähtee pyrkimään kohti rantavitikkoa."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Pillittämään

Tällä kertaa aloitin Nordicin kiimapillillä. Puputusta ja kiekaisuja noin vartin verran. Mitään vastauksia ei kuulunut, joten päätin vaihtaa tuttuun ja turvalliseen Dan Thompsonin PC4:een.

Ensimmäisen rääkäsyn jälkeen kuulin, että kiväärimies hiilautuu eri asentoon selän takana. Lamppu syttyi heti ja tiesin ketun tulleen näkösälle. Laitoin saman tien pilliä ilmoille lisää, jotta kiväärimies voi äänen aikana asettua parempaan asemaan.

Kohta lähtikin laaki ilmoille ja käännyin itsekkin katsomaan tilannetta. Ammu, ammu! Pomppaan pystyyn ja nään ketun poukkoilevan hollin rajamailla. Pari laakia Ammoxin 2.4 mm tungstenia perään. Kettu heilahtaa, mutta lähtee pyrkimään kohti rantavitikkoa.

Sillä aikaa kiväärikin on taas päässyt vireeseen parin vaatekerroksen alta kaivetun varakutin ansiosta. Kettu jatkaa epämääräistä laukkaa kohti tulosuuntaa. Siihen vielä yksi laaki kiväärillä, mutta sinne meni.

Saattelimme ketun parin ärräpään avulla takaisin metän suojaan.

Pikasuunnitelma

Kuiskaten alkanut palaveri sai pikaistakin nopeamman lopun, kun metästä alkoi kuulumaan oikein kunnon tappelukonsertti. Siellähän on ketuilla nyt menot pystyssä!

Kekkeröintiä tuntui kuuluvan paristakin eri suunnasta. Liekkö kiimapilli koonnut seudun ketut taistelemaan kumppanista. Joka tapauksessa kaivan äkkiä Verminator Strykerin esiin ja alan haukkumaan sekaan.

Välillä tappelun tauottua metästä kuulukin vastausta, mutta näkösälle sieltä ei ketään ollut tulossa. Päätämme vartin jälkeen lopettaa pillityksen ja lähteä tarkastamaan näkösälle tulleen ketun jälkitilanteet.

Jäällä näkyi hieman karvaa, mutta verta ei ollenkaan. Kiväärin laakit on hivahtaneet karvoilta ohi. Haulikolle äkkiseltään laskettuna oltiin hiinä ja hiinä. Matkaa oli noin 60-70 metriä ja kettu jo peräpää kohti ampujaa.

Hauliparvet näkyivät kyllä käyneen oikiaan kohti, mutta tehon kanssa on varmasti niin ja näin varsinkin, kun ensimmäinen laaki lähti puolisupparilla ja tiedän paukkuja testanneena, että kyseisellä supparilla haulet leviää jo melkoisesti ja aukkoja on.

Toisessa putkessa olikin Ammox:n oma puolisuppari, mutta paikkolaakin lähtiessä ketun etäisyys oli varmastikkin jo kantaman ulkopuolella.