Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

HYLJE  on liikuttanut rannikon jahtimiehiä kivikaudesta lähtien. Saalis on käytetty tarkoin: liha ravinnoksi, vuota asusteisiin ja majoitteisiin sekä traani muun muassa nahan kyllästeeksi. Luistakin on tehty tarve- ja koriste-esineitä.

Erään arvion mukaan hylkeen nahoilla ja traanilla olisi käyty kauppaa jo 5500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Muinaisilta asuinalueilta on löydetty muun muassa meripihkaa ja kuparia, joiden oletetaan olleen vaihdon kohteena.

Hylkeiden määrän romahdettua ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi, hylkeet rauhoitettiin täysin 1980-luvulla. Metsästys oli kiellettyä vuosikymmeniä kunnes kantojen vahvistuttua pyynti aloitettiin uudelleen 1998. Silloin huomattiin, että kasvanut hyljekanta aiheutti huomattavia vahinkoja niin kalastukselle kuin kalanviljelyllekin.

HYLKEET  rikkoivat ja rikkovat edelleen kalastajien pyydyksiä ja syövät pyydyksiin joutuneita kaloja. Erityisesti verkkokalastus kärsii hylkeiden aiheuttamista vahingoista.

16.huhtikuuta alkavan metsästyskauden aikana Suomen merialueilla esiintyvistä hylkeistä metsästetään hallia, eli harmaahyljettä, ja itämerennorppaa.

Itämeren norpan metsästämiseen tarvitaan etukäteen haettava pyyntilupa. Luvan myöntää Suomen riistakeskus voimassa olevan metsästysasetuksen mukaisesti ja pyyntilupa on voimassa enintään vuoden.

”KAUDELLE 2019 Itämeren norpan pyyntilupia on käytettävissä 300 kappaletta”, toteaa kemiläinen pitkänlinjan hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoski.

”Tuo kauden aloitusajankohta on kompromissi, joka etelän pyytäjille on myöhäinen ja pohjoisen pyytäjille aikainen. Aloitus menee yleensä tuonne toukokuun puolelle”, arvioi Jouni tulevaa kautta.

Aloitus menee yleensä tuonne toukokuun puolelle."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

HYLJE  on liikuttanut rannikon jahtimiehiä kivikaudesta lähtien. Saalis on käytetty tarkoin: liha ravinnoksi, vuota asusteisiin ja majoitteisiin sekä traani muun muassa nahan kyllästeeksi. Luistakin on tehty tarve- ja koriste-esineitä.

Erään arvion mukaan hylkeen nahoilla ja traanilla olisi käyty kauppaa jo 5500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Muinaisilta asuinalueilta on löydetty muun muassa meripihkaa ja kuparia, joiden oletetaan olleen vaihdon kohteena.

Hylkeiden määrän romahdettua ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi, hylkeet rauhoitettiin täysin 1980-luvulla. Metsästys oli kiellettyä vuosikymmeniä kunnes kantojen vahvistuttua pyynti aloitettiin uudelleen 1998. Silloin huomattiin, että kasvanut hyljekanta aiheutti huomattavia vahinkoja niin kalastukselle kuin kalanviljelyllekin.

HYLKEET  rikkoivat ja rikkovat edelleen kalastajien pyydyksiä ja syövät pyydyksiin joutuneita kaloja. Erityisesti verkkokalastus kärsii hylkeiden aiheuttamista vahingoista.

16.huhtikuuta alkavan metsästyskauden aikana Suomen merialueilla esiintyvistä hylkeistä metsästetään hallia, eli harmaahyljettä, ja itämerennorppaa.

Itämeren norpan metsästämiseen tarvitaan etukäteen haettava pyyntilupa. Luvan myöntää Suomen riistakeskus voimassa olevan metsästysasetuksen mukaisesti ja pyyntilupa on voimassa enintään vuoden.

”KAUDELLE 2019 Itämeren norpan pyyntilupia on käytettävissä 300 kappaletta”, toteaa kemiläinen pitkänlinjan hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoski.

”Tuo kauden aloitusajankohta on kompromissi, joka etelän pyytäjille on myöhäinen ja pohjoisen pyytäjille aikainen. Aloitus menee yleensä tuonne toukokuun puolelle”, arvioi Jouni tulevaa kautta.