Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

VIERAILEMME myös Sakon patruunatehtaalla.

Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy aloitti patruunoiden valmistuksen vuonna 1929. Nykyinen hylsy- ja luotitehdas toimii asetehtaan vieressä sijaitsevassa uudessa hallissa, johon se siirtyi viereiseen kallioon louhitusta tilasta. Tehtaassa työskentelee 47 ihmistä. Patruunat ladataan, kootaan ja pakataan Hausjärven yksikössä.

Tehtaan liiketoimintajohtaja Aki Suvilahti iloitsee siitä, että emoyhtiö haluaa tukea ja kehittää myös Sakon patruunatuotantoa.

”Kansainvälisesti olemme vielä suhteellisen pieni toimija, valmistamme noin 10 miljoonaa patruunaa vuodessa. Olemme kuitenkin kasvusuunnassa ja meillä on uusia, tehokkaita koneita, joilla on mahdollista päästä kolminkertaiseen määrään.”

TEHDAS  käyttää patruunavalmistuksessa suurimmaksi osaksi omia komponenttejaan. Patruunoihin on tarjolla pienelle riistalle soveltuvia bondattuja ja suuremmalle riistalle sekä tarkkuusammuntaan soveltuvia bondaamattomia luoteja. Sakon valikoimassa on myös lyijyttömiä luoteja.

”Valtaosa tuotannostamme myydään tällä hetkellä kotimaassa ja Ruotsissa. Lisäksi tuotteitamme viedään Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Ranskaan. Seuraavaksi tähyämme Kanadaan ja Australiaan”, Suvilahti kertoo.

Sakon patruunat valmistetaan syvävetotekniikalla. ”Kaikki eivät ehkä tiedä, että hylsyn kuppi muokataan yhdestä kiinteästä messinkiprikasta, joka on alun perin kuin kolikko ilman kuvioita”, Suvilahti hymähtää.

PATRUUNATEHTAAN  tuotantohallissa näyttää maallikon silmään suurin piirtein samanlaiselta kuin asetehtaalla näytti. Kaikkea leimaa esimerkillinen siisteys ja järjestys.

”Puhtaus on meille erittäin tärkeää. Tuotamme korkealuokkaisia ja tasalaatuisia patruunoita, eikä tuotannon mihinkään vaiheeseen saa livahtaa mukaan epäpuhtauksia.”

Tämänkin tehdashallin melu on olematonta verrattuna vanhojen konepajojen meteliin. Patruunatehtaalta löytyy kuitenkin sentään jokunen kone, joka näyttää ja kuulostaa perinteiseltä koneelta. Muun muassa luotikone imee lyijylankaa, kolkuttaa tasaisesti ja syljeskelee toisesta päästä luotiaihioita.

Sakon patruunat tarkistetaan otoksittain äärimmäisen tarkoilla, elektronisilla mittalaitteilla. ”Ja joka ainoa niistäkin tarkistetaan käsin.”

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


VIERAILEMME myös Sakon patruunatehtaalla.

Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy aloitti patruunoiden valmistuksen vuonna 1929. Nykyinen hylsy- ja luotitehdas toimii asetehtaan vieressä sijaitsevassa uudessa hallissa, johon se siirtyi viereiseen kallioon louhitusta tilasta. Tehtaassa työskentelee 47 ihmistä. Patruunat ladataan, kootaan ja pakataan Hausjärven yksikössä.

Tehtaan liiketoimintajohtaja Aki Suvilahti iloitsee siitä, että emoyhtiö haluaa tukea ja kehittää myös Sakon patruunatuotantoa.

”Kansainvälisesti olemme vielä suhteellisen pieni toimija, valmistamme noin 10 miljoonaa patruunaa vuodessa. Olemme kuitenkin kasvusuunnassa ja meillä on uusia, tehokkaita koneita, joilla on mahdollista päästä kolminkertaiseen määrään.”

TEHDAS  käyttää patruunavalmistuksessa suurimmaksi osaksi omia komponenttejaan. Patruunoihin on tarjolla pienelle riistalle soveltuvia bondattuja ja suuremmalle riistalle sekä tarkkuusammuntaan soveltuvia bondaamattomia luoteja. Sakon valikoimassa on myös lyijyttömiä luoteja.

”Valtaosa tuotannostamme myydään tällä hetkellä kotimaassa ja Ruotsissa. Lisäksi tuotteitamme viedään Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Ranskaan. Seuraavaksi tähyämme Kanadaan ja Australiaan”, Suvilahti kertoo.

Sakon patruunat valmistetaan syvävetotekniikalla. ”Kaikki eivät ehkä tiedä, että hylsyn kuppi muokataan yhdestä kiinteästä messinkiprikasta, joka on alun perin kuin kolikko ilman kuvioita”, Suvilahti hymähtää.

PATRUUNATEHTAAN  tuotantohallissa näyttää maallikon silmään suurin piirtein samanlaiselta kuin asetehtaalla näytti. Kaikkea leimaa esimerkillinen siisteys ja järjestys.

”Puhtaus on meille erittäin tärkeää. Tuotamme korkealuokkaisia ja tasalaatuisia patruunoita, eikä tuotannon mihinkään vaiheeseen saa livahtaa mukaan epäpuhtauksia.”

Tämänkin tehdashallin melu on olematonta verrattuna vanhojen konepajojen meteliin. Patruunatehtaalta löytyy kuitenkin sentään jokunen kone, joka näyttää ja kuulostaa perinteiseltä koneelta. Muun muassa luotikone imee lyijylankaa, kolkuttaa tasaisesti ja syljeskelee toisesta päästä luotiaihioita.

Sakon patruunat tarkistetaan otoksittain äärimmäisen tarkoilla, elektronisilla mittalaitteilla. ”Ja joka ainoa niistäkin tarkistetaan käsin.”