Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

SAKON  tarinan alkusanat lausuttiin vuonna 1919, jolloin se aloitti toimintansa Suojeluskuntain Yliesikunnan Asepaja -nimellä Helsingissä. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1921, perustettiin oma osakeyhtiö ja 1927 tehdas siirrettiin Riihimäelle. Syntyi Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy.

Vuonna 1927 yhtiö muutti tehtaaseen, joka on rakennettu alun perin H.G. Paloheimo Oy:n tervatuotantolaitokseksi vuonna 1913. Kuten tiedämme, tervan kysyntä loppui vuosisadan vaihteen jälkeen ja vapautunut tehdastila soveltui hyvin metallipajan käyttöön.

Vuonna 1937 yhtiön pitkä nimi tiivistettiin Sako Oy:ksi.

Talvisodan aikaan tehdas haluttiin turvaan pommituksilta ja Tampereen Kalkkuun ryhdyttiin louhimaan tehtaalle tiloja kallion sisään. Tilat saatiin valmiiksi vasta jatkosodan viimeisenä vuotena ja vain yksi osasto ehti aloittaa siellä toimintansa ennen sodan päättymistä. Sekin osasto siirrettiin pian takaisin Riihimäelle.

SODAN  päätyttyä ja suojeluskuntajärjestön kieltämisen jälkeen Sako siirrettiin Suomen Punaisen ristin omistukseen. Tehtaan koneilla ryhdyttiin pikaisesti valmistamaan huulipunapuikkoja, tupakansytyttimen kuoria ja muun muassa puukenkien pohjia.

Vuonna 1946, sankimman savun hälvettyä, Sakolla palattiin taas pikku hiljaa valmistamaan aseita. Vuonna 1962 Nokian edeltäjä Suomen Kaapelitehdas Oy osti Sakon SPR:ltä.

Vuonna 1974 Kaapelitehdas muuttui Nokiaksi. Yhtiö oli aikaisemmin ostanut myös Oy Tikkakoski Ab:n ja asetehtaista muodostettiin Sako-Tikka Ab vuonna 1983. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1985 Sako-Tikka Ab sulautettiin Nokiaan.

Nokia-nimellä kivääreitä ei kuitenkaan koskaan valmistettu.

JO seuraavan vuonna, 1986, Nokian aseteollisuus yhdistettiin Valmetin Valtion kivääritehtaan kanssa ja näin muodostui Nokian ja Valmetin puoliksi omistama Sako-Valmet Oy. Vuonna 1988 Valmet-sana jätettiin nimestä pois ja yhtiön nimi palautettiin jälleen Sako Oy:ksi.

Vuonna 1999 Nokia myi osuutensa Sakosta Valmetille ja jo samana vuonna asetehdas päätyi Valmetin ja Rauma Oyj:n fuusioiduttua osaksi Metso-konsernia.

 Ja melkein saman tien, vuonna 2000, Metso myi Sakon italialaiselle Beretta Holdingille.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

KUVA: Sakon arkisto

Sakon tarinan alkusanat lausuttiin vuonna 1919, jolloin se aloitti toimintansa Suojeluskuntain Yliesikunnan Asepaja -nimellä Helsingissä. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1921, perustettiin oma osakeyhtiö ja 1927 tehdas siirrettiin Riihimäelle. Syntyi Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy.

Vuonna 1927 yhtiö muutti tehtaaseen, joka on rakennettu alun perin H.G. Paloheimo Oy:n tervatuotantolaitokseksi vuonna 1913. Kuten tiedämme, tervan kysyntä loppui vuosisadan vaihteen jälkeen ja vapautunut tehdastila soveltui hyvin metallipajan käyttöön.

 Vuonna 1937 yhtiön pitkä nimi tiivistettiin Sako Oy:ksi.

Talvisodan aikaan tehdas haluttiin turvaan pommituksilta ja Tampereen Kalkkuun ryhdyttiin louhimaan tehtaalle tiloja kallion sisään. Tilat saatiin valmiiksi vasta jatkosodan viimeisenä vuotena ja vain yksi osasto ehti aloittaa siellä toimintansa ennen sodan päättymistä. Sekin osasto siirrettiin pian takaisin Riihimäelle.

Sodan päätyttyä ja suojeluskuntajärjestön kieltämisen jälkeen Sako siirrettiin Suomen Punaisen ristin omistukseen. Tehtaan koneilla ryhdyttiin pikaisesti valmistamaan huulipunapuikkoja, tupakansytyttimen kuoria ja muun muassa puukenkien pohjia.

Vuonna 1946, sankimman savun hälvettyä, Sakolla palattiin taas pikku hiljaa valmistamaan aseita Vuonna 1962 Nokian edeltäjä Suomen Kaapelitehdas Oy osti Sakon SPR:ltä.

Vuonna 1974 Kaapelitehdas muuttui Nokiaksi. Yhtiö oli aikaisemmin ostanut myös Oy Tikkakoski Ab:n ja asetehtaista muodostettiin Sako-Tikka Ab vuonna 1983. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1985 Sako-Tikka Ab sulautettiin Nokiaan.

Nokia-nimellä kivääreitä ei kuitenkaan koskaan valmistettu.

Jo seuraavan vuonna, 1986, Nokian aseteollisuus yhdistettiin Valmetin Valtion kivääritehtaan kanssa ja näin muodostui Nokian ja Valmetin puoliksi omistama Sako-Valmet Oy. Vuonna 1988 Valmet-sana jätettiin nimestä pois ja yhtiön nimi palautettiin jälleen Sako Oy:ksi.

Vuonna 1999 Nokia myi osuutensa Sakosta Valmetille ja jo samana vuonna asetehdas päätyi Valmetin ja Rauma Oyj:n fuusioiduttua osaksi Metso-konsernia.

 Ja melkein saman tien, vuonna 2000, Metso myi Sakon italialaiselle Beretta Holdingille.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

KUVA: Sakon arkisto