Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

KAUAS  on tultu ajoista, jolloin tarjolla olivat kaikuluotain, karttaplotteri tai näiden yhdistelmä, eli yhdistelmälaite. Niihin aikoihin luotaimen valinta tehtiin lähinnä viiden, seitsemän tai yhdeksän tuuman näyttöjen välillä ja kukkaroon kurkistamalla.

Nykyään asiaan perehtymätön saattaa hämmentyä myyntilaatikon kylkeä tavatessaan tai myyjää kuunnellessaan. Jos hän vielä erehtyy kysymään neuvoa sosiaalisesta mediasta, hän voi huomata oudoille taajuuksille virittyneiden spesialistien antavan vastauksia, jotka saisivat lyhytaaltoradioharrastajankin kateelliseksi.

Kaikuluotaimen valinta voikin tuntua lähes ylivoimaisen vaikealta.

VENEILEVÄN  peruskäyttäjän - ja vaikka hiukan innokkaammankin kalastajan - tarpeita ajatellen oleellista on löytää helppokäyttöinen ja laadukas laite.

Kun laite on asennettu, etsitään ensin vesialue, jossa kaikuluotain näyttää kaloja. Sitten kokeillaan, mitä kaloja saadaan. Pikku hiljaa opitaan tulkitsemaan kaiulla näkyvästä kaaresta kohteena olevan kalan koko sekä parven muodosta ja kalojen sijoittumisesta jopa sen laji.

Kokemuksen karttuessa kaikuluotaimen näytöltä voidaan, edelleen kalojen sijainnin ja parven muodon perusteella, myös arvailla ovatko kalat syönnillään vai eivät.

ESIMERKIKSI  aktiiviset kuhat löytyvät yleensä pakan laen tai rinteen yläosan tuntumasta, kun kalat ovat hiukan irti pohjasta.

Passiiviset piikkiselät taas makaavat rinteiden alaosissa ja aivan pohjan tuntumassa, jolloin niitä voi olla vaikea ruudulta erottaa. Passiivinenkin kala on mahdollista saada iskemään, mutta se vaatii oman tekniikkansa.

Kaikuluotain siis auttaa paitsi löytämään kalapaikan ja oikeat kalat, myös oivaltamaan päivän parhaat kalastusmenetelmät nopeammin.

KUVAN  selkeydestä ja suuresta erottelukyvystä on hyötyä ennen kaikkea pohjan lähellä majailevien tai saaliskalaparvien seassa luurailevien petokalojen havaitsemisessa.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – kuten esimerkiksi männyn kukinnan aikana, jolloin siitepöly sotkee kaikukuvaa - käyttäjän tarvitsee vain harvoin koskea luotaimen säätöihin. Tärkeintä on oppia tulkitsemaan oman laitteensa tuottamaa kuvaa.

Tärkeintä on oppia tulkitsemaan oman laitteen tuottamaa kuvaa."

"

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

KAUAS  on tultu ajoista, jolloin tarjolla olivat kaikuluotain, karttaplotteri tai näiden yhdistelmä, eli yhdistelmälaite. Niihin aikoihin luotaimen valinta tehtiin lähinnä viiden, seitsemän tai yhdeksän tuuman näyttöjen välillä ja kukkaroon kurkistamalla.

Nykyään asiaan perehtymätön saattaa hämmentyä myyntilaatikon kylkeä tavatessaan tai myyjää kuunnellessaan. Jos hän vielä erehtyy kysymään neuvoa sosiaalisesta mediasta, hän voi huomata oudoille taajuuksille virittyneiden spesialistien antavan vastauksia, jotka saisivat lyhytaaltoradioharrastajankin kateelliseksi.

Kaikuluotaimen valinta voikin tuntua lähes ylivoimaisen vaikealta.

VENEILEVÄN  peruskäyttäjän - ja vaikka hiukan innokkaammankin kalastajan - tarpeita ajatellen oleellista on löytää helppokäyttöinen ja laadukas laite.

Kun laite on asennettu, etsitään ensin vesialue, jossa kaikuluotain näyttää kaloja. Sitten kokeillaan, mitä kaloja saadaan. Pikku hiljaa opitaan tulkitsemaan kaiulla näkyvästä kaaresta kohteena olevan kalan koko sekä parven muodosta ja kalojen sijoittumisesta jopa sen laji.

Kokemuksen karttuessa kaikuluotaimen näytöltä voidaan, edelleen kalojen sijainnin ja parven muodon perusteella, myös arvailla ovatko kalat syönnillään vai eivät.

ESIMERKIKSI  aktiiviset kuhat löytyvät yleensä pakan laen tai rinteen yläosan tuntumasta, kun kalat ovat hiukan irti pohjasta.

Passiiviset piikkiselät taas makaavat rinteiden alaosissa ja aivan pohjan tuntumassa, jolloin niitä voi olla vaikea ruudulta erottaa. Passiivinenkin kala on mahdollista saada iskemään, mutta se vaatii oman tekniikkansa.

Kaikuluotain siis auttaa paitsi löytämään kalapaikan ja oikeat kalat, myös oivaltamaan päivän parhaat kalastusmenetelmät nopeammin.

KUVAN  selkeydestä ja suuresta erottelukyvystä on hyötyä ennen kaikkea pohjan lähellä majailevien tai saaliskalaparvien seassa luurailevien petokalojen havaitsemisessa.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – kuten esimerkiksi männyn kukinnan aikana, jolloin siitepöly sotkee kaikukuvaa - käyttäjän tarvitsee vain harvoin koskea luotaimen säätöihin. Tärkeintä on oppia tulkitsemaan oman laitteensa tuottamaa kuvaa.