Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

PIENPETOJEN pyynnissä kannattaa käyttää hetitappavia rautoja. Rautoja ei saa jättää maastoon paljaaltaan, vaan ne pitää suojata koteloilla, jotka estävät toisten eläinten joutumisen rautoihin. 

Minkin pyynnissä täytyy pitää erityisesti huolta siitä, että loukun kulkuaukko on riittävän pieni, jotta vesistöjen äärellä elävä ja rauhoitettu saukko ei pääse kulkemaan rautoihin. Tästä syystä minkkiloukun sisäänmenoaukko ei saa ylittää kuuden sentin läpimittaa.

SUOJAKOTELO kannattaa rakentaa laudasta. Sen toinen pää suljetaan vahvalla verkolla, jotta ilma vaihtuu loukun sisällä hyvin.

Koteloiden on syytä antaa patinoitua luonnossa riittävän pitkään ennen käyttöön ottoa, jotta ne sulautuvat maaston tuoksuihin. Kotelot on hyvä jättää maastoon myös niiksi ajoiksi, jolloin niissä ei ole rautoja.

Koteloiden ja rautojen käsittelyssä pitää aina käyttää myös hanskoja, jotta ansoihin ei tartu ihmisen hajua, joka karkottaa pikkupedon.

Rautojen sijoittelulla on väliä. Tuloksellinen rautapyynti vaatii, että pyytäjä tuntee eläimen elintavat ja kulkureitit. Siksi metsästäjän kannattaa pitää esimerkiksi jäniksenmetsästyksen yhteydessä silmänsä auki myös pienpetojen jäljille.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


PIENPETOJEN pyynnissä kannattaa käyttää hetitappavia rautoja. Rautoja ei saa jättää maastoon paljaaltaan, vaan ne pitää suojata koteloilla, jotka estävät toisten eläinten joutumisen rautoihin. 

Minkin pyynnissä täytyy pitää erityisesti huolta siitä, että loukun kulkuaukko on riittävän pieni, jotta vesistöjen äärellä elävä ja rauhoitettu saukko ei pääse kulkemaan rautoihin. Tästä syystä minkkiloukun sisäänmenoaukko ei saa ylittää kuuden sentin läpimittaa.

SUOJAKOTELO kannattaa rakentaa laudasta. Sen toinen pää suljetaan vahvalla verkolla, jotta ilma vaihtuu loukun sisällä hyvin.

Koteloiden on syytä antaa patinoitua luonnossa riittävän pitkään ennen käyttöön ottoa, jotta ne sulautuvat maaston tuoksuihin. Kotelot on hyvä jättää maastoon myös niiksi ajoiksi, jolloin niissä ei ole rautoja.

Koteloiden ja rautojen käsittelyssä pitää aina käyttää myös hanskoja, jotta ansoihin ei tartu ihmisen hajua, joka karkottaa pikkupedon.

Rautojen sijoittelulla on väliä. Tuloksellinen rautapyynti vaatii, että pyytäjä tuntee eläimen elintavat ja kulkureitit. Siksi metsästäjän kannattaa pitää esimerkiksi jäniksenmetsästyksen yhteydessä silmänsä auki myös pienpetojen jäljille.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA