Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

MEILLEKIN  kestävä metsästys tarkoittaa ennen kaikkea riistaruuan hankkimista sopusoinnussa luonnon kanssa ja riistakannan koko huomioiden. Alueellamme ei ole saksanhirviä eikä villisikoja, mutta muutama vuosi sitten fasaaneja ja kaneja oli vielä reippaasti.

Pienriistan metsästys yhdessä kaverin kanssa tuo mukavaa vaihtelua ruokapöydän tarjontaan ja on myös erinomaista ajanvietettä. Syksyllä alkava pienriistan metsästys jatkuu meillä yleensä läpi talven.

Maltillisesta metsästyksestä ja riistahoitotyöstä huolimatta jänis- ja fasaanikannat ovat vähentyneet monissa paikoissa, eikä metsästys entisten aikojen tapaan tule enää kyseeseen. Se on sääli.

MUTTA  sen sijaan sorsakantamme ovat vakaat ja paikoin suuremmat kuin aikaisemmin. Vaikka olen metsästänyt usein Skandinaviassa, sikäläinen tapa metsästää sorsia on minulle outo. Oletan, ettei se ratkaisevasti poikkea täkäläisestä tavasta, ja näin sitä meillä harjoitetaan.

Sorsiahan kannattaa etsiä kaivannoista ja ojanpohjilta sekä lampareiden ja jokien tienoilta. Sorsastus koiran kanssa varhain aamulla tai illalla ei ole pelkästään silkkaa hauskanpitoa, vaan onnistuessaan tuo vaihtelua aterioille.

SORSASTUS  vaatii tiettyjä perustaitoja ja -tietoja, sillä höyhenpeitteiset eivät ole mitään tyhmiä olentoja. On selvää, että  villisorsa käyttäytyy luonnossa eritavalla, kuin kaupunkipuistojen leivänmuruja kädestä syövä pullasorsa.

Auton oven äänekäs läimäytys, koiran haukku tai veden varomaton loiskuttaminen saa sorsat kaikkoamaan siivet läpsyen. Vaikka onnistuisikin lähestymään vesialuetta ääneti, linnut saattavat vetäytyä kauemmaksi tai jopa piiloutua kaislikkoon. Joskus voi onnistua ampumaan lennosta linnun, joka putoaa veteen.

RULLAAMALLA

LISÄÄ JUTTUA

Sorsakantamme ovat vakaat ja paikoin suuremmat kuin aikaisemmin."


"

MEILLEKIN  kestävä metsästys tarkoittaa ennen kaikkea riistaruuan hankkimista sopusoinnussa luonnon kanssa ja riistakannan koko huomioiden. Alueellamme ei ole saksanhirviä eikä villisikoja, mutta muutama vuosi sitten fasaaneja ja kaneja oli vielä reippaasti.

Pienriistan metsästys yhdessä kaverin kanssa tuo mukavaa vaihtelua ruokapöydän tarjontaan ja on myös erinomaista ajanvietettä. Syksyllä alkava pienriistan metsästys jatkuu meillä yleensä läpi talven.

Maltillisesta metsästyksestä ja riistahoitotyöstä huolimatta jänis- ja fasaanikannat ovat vähentyneet monissa paikoissa, eikä metsästys entisten aikojen tapaan tule enää kyseeseen. Se on sääli.

MUTTA  sen sijaan sorsakantamme ovat vakaat ja paikoin suuremmat kuin aikaisemmin. Vaikka olen metsästänyt usein Skandinaviassa, sikäläinen tapa metsästää sorsia on minulle outo. Oletan, ettei se ratkaisevasti poikkea täkäläisestä tavasta, ja näin sitä meillä harjoitetaan.

Sorsiahan kannattaa etsiä kaivannoista ja ojanpohjilta sekä lampareiden ja jokien tienoilta. Sorsastus koiran kanssa varhain aamulla tai illalla ei ole pelkästään silkkaa hauskanpitoa, vaan onnistuessaan tuo vaihtelua aterioille.

SORSASTUS  vaatii tiettyjä perustaitoja ja -tietoja, sillä höyhenpeitteiset eivät ole mitään tyhmiä olentoja. On selvää, että  villisorsa käyttäytyy luonnossa eritavalla, kuin kaupunkipuistojen leivänmuruja kädestä syövä pullasorsa.

Auton oven äänekäs läimäytys, koiran haukku tai veden varomaton loiskuttaminen saa sorsat kaikkoamaan siivet läpsyen. Vaikka onnistuisikin lähestymään vesialuetta ääneti, linnut saattavat vetäytyä kauemmaksi tai jopa piiloutua kaislikkoon. Joskus voi onnistua ampumaan lennosta linnun, joka putoaa veteen.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA