Jahdissa&Kalassa

Jahdissa&Kalassa vie sinut upein kuvin ja ammattikirjoittajien jutuin sinne, missä haluaisit olla - metsästämässä, kalassa, erästelemässä tai ulkoilemassa. Olemme luettavissasi missä ja milloin tahansa.

LAJIN  siika alle mahtuu useita eri siikamuotoja, jotka poikkeavat huomattavasti toisistaan niin ruumiinrakenteen, levinneisyyden, ravinnon kuin uhanalaisuudenkin puolesta. Sukukypsyyden siika saavuttaa keskimäärin 4–5-vuotiaana.

Siika kutee syksyllä ja kutu tapahtuu 0,5–4 metrin syvyydessä, hiekka- ja sorapohjaisilla alueilla. Kauden ensimmäiset siiat löytyvätkin kutupaikoilta, jonne siika jää vartiomaan mätiä noin kuukauden ajaksi.

Siian levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisimmasta kolkasta Etelä-Suomeen merialueita unohtamatta. Siiat suosivat viileitä, hapekkaita ja kirkkaita vesiä.

SIIKA  on suosittu ruokakala, joka maistuu graavina, paistettuna ja keitossa. Vaikka suurin saatu siika onkin painanut kunnioitettavat 7,08 kiloa, on pilkkisiian normikoko 0,5-1 kg luokkaa.

Sitä kuuluisaa ”kahen kilon siikaa” ei siis pääse väsyttämään jokaisen pilkkireissun päätteeksi, vai mitä sanoo siihen Miettisen Janne, Kuopiolainen siianpilkkijä?

”No ei pääse, ei. Pilkin siikoja pääasiassa Pohjois-Savossa, lähinnä Kuopion seudulla sekä Kainuussa. Molemmista paikoista olen löytänyt itselle mieluisia siikapaikkoja ja tavoitteena on löytää niitä lisääkin. Tässäkin asiassa työ rajoittaa harrastuksia, mutta viikonloppuisin tie vie herkästi jäätä kairaamaan. Terveisiä vain perheelle ymmärryksestä”, virnistää Janne.

LISÄÄ JUTTUA

RULLAAMALLA

Siika on suosittu ruokakala, joka maistuu graavina, paistettuna ja keitossa."


"

Oli taas elokuun ensimmäinen viikko, odotettu ja toivottu perhokalastuskauden kohokohta. Edessä oli lohenpyyntireissu Norjan Repparfjordelvalle. Olemme käyneet joella elokuun ensimmäisellä viikolla jo 14 vuotena peräjälkeen, eikä yksikään reissu ole ollut samanlainen.

Erilaista oli luvassa nytkin, sillä tiesimme, että Pohjois-Norjassakin oli ollut pitkään todella lämmintä. Se oli oikein huono homma, emmekä siksi odottaneet suuria saaliita. Happea haukkova lohi ei liiku eikä käy pyydyksiin pitkillä helteillä missään – ei Repparillakaan.

Karu, pieni Repparfjordelva-joki virtaa melkein maailman katolla, Finnmarkissa Altan ja Hammerfestin puolessa välissä. Se saa vetensä seudun valtavilta tuntureilta, joilla oli edellisvuonna samaan aikaan paljon lunta. Tänä vuonna lunta ei näkynyt missään.

Repparfjordelva tunnetaan pienen ja keskisuuren lohen perhokalastusjokena. Yli kymmenen kilon kalat ovat varsin siellä varsin harvinaista herkkua, ja kaikkina näinä vuosina olemme saaneet vain yhden yli kympin kalan. Se tapahtui viime vuonna. 

VAIKKA olimme todella pohjoisessa, vastenmielinen, pakahduttava helle tunkeutui autoon, kun avasimme oven joen ylittävän sillan pielessä joen yläjuoksulla.

Tapanamme on ollut pistäytyä ensitöiksemme Telegraf-nimisella poolilla tervehtimässä jokea. Tallustelimme jälleen jokirantaan ja lorautimme puolihartaina virtaan symbolisen tilkan juomaa, jota elämän vedeksikin kutsutaan.

Pyysimme meille tutuksi ja tärkeäksi tulleelta joelta, että se antaisi meille saaliin, jonka sen mielestä ansaitsemme. Joskus olemme pyytäneet enemmänkin, mutta olemme oppineet läksymme. Joki antaa sen, minkä antaa ja siihen on tyytyminen.

Koskaan emme kuitenkaan ole Repparille täysin tyhjää reissua tehneet. Anteliaina kesinä olemme käyttäneet ylhäällä kolmisenkymmentä kalaa, niukimpina olemme saaneet tyytyä vain muutamaan.


LAJIN  siika alle mahtuu useita eri siikamuotoja, jotka poikkeavat huomattavasti toisistaan niin ruumiinrakenteen, levinneisyyden, ravinnon kuin uhanalaisuudenkin puolesta. Sukukypsyyden siika saavuttaa keskimäärin 4–5-vuotiaana.

Siika kutee syksyllä ja kutu tapahtuu 0,5–4 metrin syvyydessä, hiekka- ja sorapohjaisilla alueilla. Kauden ensimmäiset siiat löytyvätkin kutupaikoilta, jonne siika jää vartiomaan mätiä noin kuukauden ajaksi.

Siian levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisimmasta kolkasta Etelä-Suomeen merialueita unohtamatta. Siiat suosivat viileitä, hapekkaita ja kirkkaita vesiä.

SIIKA  on suosittu ruokakala, joka maistuu graavina, paistettuna ja keitossa. Vaikka suurin saatu siika onkin painanut kunnioitettavat 7,08 kiloa, on pilkkisiian normikoko 0,5-1 kg luokkaa.

Sitä kuuluisaa ”kahen kilon siikaa” ei siis pääse väsyttämään jokaisen pilkkireissun päätteeksi, vai mitä sanoo siihen Miettisen Janne, Kuopiolainen siianpilkkijä?

”No ei pääse, ei. Pilkin siikoja pääasiassa Pohjois-Savossa, lähinnä Kuopion seudulla sekä Kainuussa. Molemmista paikoista olen löytänyt itselle mieluisia siikapaikkoja ja tavoitteena on löytää niitä lisääkin. Tässäkin asiassa työ rajoittaa harrastuksia, mutta viikonloppuisin tie vie herkästi jäätä kairaamaan. Terveisiä vain perheelle ymmärryksestä”, virnistää Janne.

JUTTU JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA